*

Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Miten uskonpuhdistaja arvioi Koraania?

  • Luther käänsi Raamatun saksaksi. Uusi Testamentti valmistui v. 1522.
    Luther käänsi Raamatun saksaksi. Uusi Testamentti valmistui v. 1522.
  • Lutherin saksankielinen käännös koko Raamatusta valmistui v. 1534.
    Lutherin saksankielinen käännös koko Raamatusta valmistui v. 1534.
  • Kirjoituksessaan Taistelusta turkkilaisia vastaan (1528) Luther arvioi islamia.
    Kirjoituksessaan Taistelusta turkkilaisia vastaan (1528) Luther arvioi islamia.
  • Luther julkaisia v. 1542 saksankielisen Koraanin (Alcoran Bruder Richardi, AD 1300) johon hän laati esipuheen.
    Luther julkaisia v. 1542 saksankielisen Koraanin (Alcoran Bruder Richardi, AD 1300) johon hän laati esipuheen.
  • Lutherin esipuheella varustettu latinankielinen Koraani jonka Robert Ketton oli kääntänyt 1100-luvulla.
    Lutherin esipuheella varustettu latinankielinen Koraani jonka Robert Ketton oli kääntänyt 1100-luvulla.
  • Luther Lucas Cranach vanhemman maalauksessa v. 1540.
    Luther Lucas Cranach vanhemman maalauksessa v. 1540.

Martti Luther (1483–1546) ei tuntenut ainoastaan Raamattua. Uskonpuhdistaja tunsi myös Koraaninsa, jota hän Raamatun valossa arvioi. Yliopisto-opettajana hän luotti tiedon voimaan ja piti tärkeänä sitä, että muslimien pyhänä pitämä kirja käännettäisiin paitsi saksan- myös latinankielelle.

Vuonna 1542 Luther julkaisi esipuheen Veli Richardin Koraaniin, jonka hän oli kääntänyt saksaksi. Käännöstyö oli ollut hänellä mielessään toista kymmentä vuotta. Ajatusta pidettiin vaarallisena, koska käännöksen – poleemisella johdannollakin varustettuna –  pelättiin antavan islamille liian suuren merkityksen.

Esipuheessa reformaattori hämmästeli sitä, ettei Koraania ollut käännetty latinankielelle. Hän kertoi vastikään nähneensä ensimmäistä kertaa tällaisen käännöksen, mutta piti sitä erittäin huonolaatuisena. Myöhemmin samana vuonna julkaistiin uusi latinalainen versio Baselissa. Kaupungin maistraatti kuitenkin kielsi sen. Lutherin kerrotaan vedonneen maistraattiin, että julkaisukielto poistettaisiin. (Köstlin, 603.)

"Typerä ja häpeällinen kirja"

Syyt uskonpuhdistajan aktiivisuudelle Koraanin kääntämiseksi eivät kuitenkaan perustuneet samanlaiseen käsitykseen islamista ja sen suhteesta kristinuskoon kuin mitä nykyteologit usein levittävät. Kirjoituksessaan Taistelusta turkkilaisia vastaan (1528) Luther lausui näkemyksensä Koraanista ja myös syyn sen kääntämisen tarpeeseen.

  • Sitä voitaisiin omalla kielellämme kutsua saarnojen tai oppien kirjaksi samalla tavalla kuin me puhumme paavin käskykirjeistä (dekretaalit). Kun minulla on aikaa, on minun käännettävä se omalle kielellemme, jotta jokainen voi nähdä, miten typerä ja häpeällinen kirja se on. (Taistelusta turkkilaisia vastaan.)

Uskonpuhdistaja tunnusti Raamatun mukaisesti kristillisen seurakunnan vallan (josta pohjoismainen kansanvalta juontuu) ja luotti kristittyjen arviointikykyyn. Siihen perustuivat myös monet hänen ajamansa uudistukset, kuten Raamatun kääntäminen kansankielelle sekä luku- ja kirjoitustaidon opettaminen. Uskonpuhdistus käynnisti laajan kansanopetuksen, jonka hedelmistä myös Pohjolan perukoilla on saatu nauttia.

Vielä pari vuotta ennen kuolemaansa Luther esitti niin sanotussa Genesis-kommentaarissaan (1544) Koraanista ja sen alkuperästä yhtä tylyjä arvioita kuin aiemminkin.

  • Niinhän ei muhamettilaisten hirviö, Koraani, parhaimmillaan ole mitään muuta kuin makkaraa, joka on tehty sekoittamalla lauseita laista ja evankeliumista. Kummaltakin taholta ovat vimman riivaamat ihmiset keräilleet sitä, mikä soveltuu heidän omaan opetukseensa ja lihalle. (Ensimmäisen Mooseksen kirjan selitys 8-17, 353.)

Vertaamalla Koraania saksalaisten rakastamaan makkaraan, jota valmistettiin täyttämällä siansuoli jauhetulla lihalla tai teurasjätteellä, Luther havainnollisti kansanomaisesti, miten sekavana wurstina hän muslimien kirjaa parhaimmillaankin piti. Siitä hän ilmeisesti päätteli, että useampi kuin yksi ihminen oli sen koonnut.

"Koraani ei voi olla Jumalan lakia [sanaa]"

Uskonpuhdistaja muistutti, että niin kauan kuin kristillinen oppi syntisen vanhurskauttamisesta pysyy puhtaana, Koraani on sen valossa helppo tunnistaa sisällöltään kadottavaksi eli sieluja murhaavaksi.

  • Niin kauan kuin tämä omattunnot rauhoittava oppi pysyy koskemattomana voimassa, kristityt ovat kaikkien oppien tuomareita ja koko maailman kaikkien lakien herroja. He voivat vapaasti todeta, että turkkilainen Koraaneineen on kadotuksen oma, koska hän ei kulje suoraa tietä, ei tunnusta olevansa kurja, tuomittu syntinen eikä tartu uskolla Kristukseen, niin että uskoisi saavansa synnit anteeksi Kristuksen tähden. (Galatalaiskirjeen selitys, 159–160.)

Muslimi ei Lutherin mukaan voi ymmärtää, että kaikki Koraanissa säädetyt teot eivät ole – uskotellusta hurskaudestaan huolimatta – muuta kuin synnillisiä ”lihan tekoja”. Ne eivät sen takia kelpaa Jumalalle vaan ovat epäjumalanpalvelusta.

  • Eikä turkkilainen usko ikinä, että Koraanin mukaan eläminen, pesut ja muut riitit, joita hän noudattaa, ovat kaikki lihan tekoja. On siis todella huomion arvoista se, että epäjumalan palvelu luetaan lihan tekojen joukkoon. (Galatalaiskirjeen selitys, 599–600.)

Luther torjui yksiselitteisesti Muhammedin (n. 570–632) väitteen, jonka mukaan Koraani olisi Jumalan sana. Uskonpuhdistajan mukaan on helppo nähdä, kuinka kaukana Evankeliumi on Koraanista.

  • Koraani ei voi olla Jumalan lakia [sanaa], koska sen enempää Vanhassa kuin Uudessakaan Testamentissa ei ole todistusta siitä, eikä niistä kumpikaan puheella eikä opillisesti muidenkaan [auktoriteettien] äänellä puolla sitä. Se [Koraani] on ristiriitainen eikä sitä ole vahvistettu ihmeillä eikä tunnusteoilla; se on järjen vastainen, levittää valheita, edistää murhaamista ja epäjärjestystä, on vahingollinen, [ja] on epäluotettava. Kaikki tämä on todistettu Koraanissa itsessään. (Verlegung des Alcoran Bruder Richardi. Suom. PH.)

Luther arveli, että nimensä Koraani oli saanut sanasta karā, joka tarkoittaa muun muassa saarnaamista, lukemista ja huutamista.

  • Sana karā tarkoittaa nimenomaan huutaa, kutsua, nimetä, lukea kirjasta, saarnata. Välistä se merkitsee myös 'kohdata'. Tältä pohjalta arvelen Muhammedin antaneen kirjalleen nimen Koraani, koska sen on määrä olla kokoomateos, oppikokoelma eli hänen Raamattunsa. …
  • Varmalta näyttää, että itse Perkele on uskotellut Koraanin kirjoittajalle, että pahat henget ovat saaneet alkunsa hyvistä enkeleistä siitä syystä, etteivät he muka tahtoneet kunnioittaa Aadamia. (Ensimmäisen Mooseksen kirjan selitys 25-31, 178, 307.)

"Valhe, murha ja avioliiton halveksinta"

Koraanin sisällön uskonpuhdistaja tiivisti vuonna 1528 kolmeen kohtaan, jotka määräävät muslimien keskuudessa.

  • …Koraanin mukaan nämä kolme asiaa määräävät heidän keskuudessaan, nimittäin valhe, murha ja avioliiton halveksinta. (Taistelusta turkkilaisia vastaan.)

Kirkkopostillassaan 15 vuotta myöhemmin hän esitti samat asiat hieman eri sanoin.

  • Minä en tässä puhu Muhammedin Koraanista, siksi karkeaa se kaikki on kouraantuntuvien, häpäisevien ja törkeiden valheiden ansiosta; sitäpaitsi hän sallii julkisen murhan, aviorikoksen, epäsiveellisyyden ja avioerot, muita törkeitä kauhistuksia ja petoksia mainitsematta[kaan]. (Kirkkopostilla. Kolmas osa, 391)

Valheilla Luther viitannee siihen, että Koraanissa Muhammed poikkeaa Raamatun ilmoituksesta ja vääristelee sitä. Uskonpuhdistajalle näyttää olleen ilmeistä, että perkele oli Koraanissa saanut Muhammedin valtaansa: valheilla hän murhaa ihmisten sielut ja miekalla heidän ruumiinsa.

  • Sillä Kristus sanoo Joh. 8:44, että perkele on valehtelija ja murhaaja. Valheilla hän tappaa sieluja, murhalla ruumiita. Jos hän voittaa valheella, hän ei pidä vapaata ja viivyttele, vaan jatkaa murhaten. Niinpä kun valheen henki oli saanut Muhammedin valtaansa ja perkele oli murhannut ihmisten sielut hänen Koraanillaan ja tuhonnut kristittyjen uskon, hänen täytyi jatkaa, ottaa miekka ja pyrkiä murhaamaan heidät ruumiillisesti. …
  • Koska siis Muhammedin Koraani on niin suuri valheen henki, että se jättää tuskin mitään jäljelle kristillisestä totuudesta, ei sen hedelmänä voinut olla mitään muuta kuin, että siitä tuli suuri ja väkevä murhaaja, valhein ja murhin totuuden ja vanhurskauden varjossa. (Taistelusta turkkilaisia vastaan.)

Luther ei pitänyt islamia ”rauhan uskontona”, jollaiseksi sitä nykyisin on länsimaissa väitetty. Uskonpuhdistajan mukaan Koraanissa näet ylistetään miekkaa paljon:

  • …turkkilaisen Koraani ja uskontunnustus opettaa häntä tuhoamaan kristillisen uskon lisäksi myös ajallisen hallinnon. Hänen Muhammedinsa, kuten on sanottu, käskee hallitsemaan miekan avulla ja hänen Koraanissaan miekka on yleisin ja jaloin teko. (Taistelusta turkkilaisia vastaan.)

Valheen ja murhan lisäksi Koraanin kolmas määräävä opetus on Lutherin mukaan Jumalan säätämän avioliiton ja naisten halveksuminen.

  • …Muhammedin Koraani ei pidä avioliittoa missään arvossa, vaan sallii jokaisen ottaa vaimoja niin paljon kuin hän tahtoo. Sen tähden on turkkilaisten keskuudessa tavallista, että yhdellä miehellä on kymmenen tai kaksikymmentä vaimoa ja että hän hylkää tai myy kenet tahansa näistä jotka tahtoo.
  • Niinpä Turkissa naisia pidetään sanomattoman halpa-arvoisina ja halveksitaan. Heitä ostetaan ja myydään kuin karjaa. Vaikka saattaa olla muutamia, jotka eivät käytä tätä lakia hyödykseen, tämä on kuitenkin laki ja kuka tahansa voi noudattaa sitä, jos hän tahtoo.
  • Sellainen elämäntapa ei ole eikä voi olla avioliitto, koska kukaan heistä ei ota vaimoa eikä hänellä ole vaimoa sillä tarkoituksella, että hän pysyisi tämän kanssa koko elämän ajan, ikään kuin nämä kaksi olisivat yksi ruumis, niin kuin Jumalan sana sanoo: ”Sen tähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihaksi” (1. Moos. 2:24).
  • Turkkilaisten avioliitto muistuttaa näin ollen läheisesti sitä siveetöntä elämää, jota sotilaat viettävät porttojensa kanssa, sillä turkkilaiset ovat sotilaita ja heidän täytyy toimia kuten sotilaat. (Taistelusta turkkilaisia vastaan.)

Koraanin (4:3) mukaan miehellä on lupa kerrallaan pitää enintään neljää vaimoa mutta niin sanottuja orjavaimoja saattaa olla rajattomasti, mihin Luther viitannee. Jumalan säätämän avioliiton halveksunta on monissa länsimaissa edennyt niin pitkälle, etteivät edes Koraanin määräykset todennäköisesti enää vaikuta niin etäisiltä kuin Lutherin aikana. Näkemyksensä islamista Luther perustaa Koraaniin ja on niiden oikeellisuudesta sen takia vakuuttunut.

  • Nämä kolme kohtaa olen tahtonut mainita. Olen varma niistä turkkilaisten Koraanin perusteella. Sitä mitä olen kuullut sen ohella, en voi tuoda esille, koska en voi olla siitä varma. (Taistelusta turkkilaisia vastaan.)

"Vera religio, vera politia ja vera oeconomia"

Luther varoittaa siitä, että islaminen hallinto vaarantaa kristillisen uskon. Sellaista uskonnonvapautta, jossa islam sallii kaikkien uskoa mitä haluaa niin kauan kuin muslimit saavat hallita, reformaattori ei pitänyt todellisena. Se näet vaatii vaikenemaan kristillisestä totuudesta. Se ei anna arvostella eikä yrittää korjata Koraanin opettamaa valhetta, murhaamista eikä avioliiton ja naisten halveksuntaa. Islamin vaikutus ilmenee valtamedian itsesensuurina ja sananvapauden rajoittamisena jo nyt.     

  • Täytyyhän sitä paitsi jokaisen vaieta kristillisestä totuudesta eikä rohjeta moittia tai koettaa uudistaa näitä kolmea kohtaa [valhe, murha ja avioliiton halveksinta], vaan täytyy katsoa niitä ja suostua niihin, kuten pelkään, tai ainakin sikäli että vaikenee. Voiko olla kauhistuttavampaa, vaarallisempaa ja kammottavampaa vankeutta kuin elämä sellaisen hallinnon alaisuudessa?
  • Valheet tuhoavat hengellisen säädyn, murha maallisen säädyn, avioliiton halveksinta aviosäädyn. Kun maailmasta otetaan pois vera religio, vera politia ja vera oeconomia, ts. oikea hengellinen elämä, oikea maallinen hallinto ja oikea perhe-elämä, mitä muuta jää jäljelle kuin liha, maailma ja perkele? (Taistelusta turkkilaisia vastaan.)

Länsimainen yhteiskunta alkaa mainittujen kolmen asian kohdalla olla jo niin moraalisesti korruptoitunut, ettei Lutherin tarkoittamasta oikeasta hengellisestä elämästä, oikeasta maallista hallinnosta eikä oikeasta perhe-elämästä ole jäljellä paljoa puolustettavaa edes islamilta.

Kirkko on monessa kohden luopunut Raamatun opista ja sen mukaisesta tunnustuksesta. Valtiovalta tukee syyttömien lasten murhaamista äitinsä kohtuun mutta ei rankaise edes murhaajia ja raiskaajia ansionsa mukaan. Avioliiton ulkopuoliset suhteet ovat niin yleisiä, ettei aviorikosta pidetä useimmiten edes vääränä, ja koko Jumalan säätämä avioliittokäsitys on vääristetty luonnottomaksi irvikuvakseen.

Siellä, missä joskus oli Lutherin mainitsemat vera religio, vera politia ja vera oeconomia, jäljelle on monin paikoin jäänyt vain perisynnin turmelema liha, jumalaton maailma ja sen ruhtinas, perkele. Kun islam – niin kuin näyttää – valtaa Euroopan, ei jäljelle jää sitäkään vähää, mikä vielä pitää sen perustuksia pystyssä.

Raamatun ja kirkkohistorian perusteella Luther varoitti siitä, että Jumala rankaisee sanansa ja Kristuksen halveksimisen lähettämällä harhaoppeja. Islam on hänen mukaansa sellainen pahimmasta päästä, eikä Koraani parhaimmillaan muuta kuin makkaraa.

Petteri Hiienkoski

 

Lähteet:

Vom Kriege wider die Türken. 1528. WA 30 II, 107-148. Taistelusta turkkilaisia vastaan. Suom. Hannu Lehtonen. Osa julkaistu Concordia -lehdessä 4/2015, 25-27 (”Luterilaisten tunnustuskirjojen ja Lutherin lausumia islamista”).

Galatalaiskirjeen selitys. (In epistolam S.Pauli ad Galatas commentarius ex praelectione D. Martini Lutheri collectus. [1531] 1535. WA 40,1,15-688; 40,2,1-84.) Suom. Jukka Thurén. SLEY-Kirjat. Hämeenlinna 2003.

Verlegung des Alcoran Bruder Richardi. Marti. Luth. D. 1542. WA 53, [261] 271-396. (Sitaattien suomennos: PH.)

Kirkkopostilla. Kolmas osa. 1543. Suom. A. E. Koskenniemi. Kustannus Oy Arkki. Vaasa 2009.

Ensimmäisen Mooseksen kirjan selitys 8-17. (In Primum Librum Mose Enarrationes. 1544. WA 42, 335-673) Suom. Heikki Koskenniemi. Suomen Luther-Säätiö. Hämeenlinna 2004.

Ensimmäisen Mooseksen kirjan selitys 25-31. (In Primum Librum Mose Enarrationes. 1544. WA 43, 351-695; 44, 1-64.) Suom. Heikki Koskenniemi. Suomen Luther-Säätiö. Hämeenlinna 2006.

Julius Köstlin: Martin Luther. Sein Leben und seine Schriften, II. hg.v. Gustav Kawerau. 1883.

 

Aihepiiriin liittyvää:

"Arabien ja juutalaisten kiistan juuret Lutherin Genesis-kommentaarin mukaan" US Puheenvuoro 20.5.2017.

"Uskonpuhdistaja islamin varjossa" US Puheenvuoro 4.6.2017.

"Islamin opilliset juuret ovat areiolaisuudessa" US Puheenvuoro  5.6.2017.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

Väittäisin, että aivan 2000-luvun alkupuolelle asti oli länsimaissa ihan normaalia pitää islamia vähäarvoisena tai hengeltään vieraana uskontona. Lukuisat länsimaiset ajattelijat ja oppineet, jotka ovat Koraaniin tutustuneet, ovat kääntyneet siitä pois. Otetaanpa tähän taas yksi esimerkki ajattelijasta, joka nykytermein määriteltäisiin vihapuhujaksi. Eli kyseessä on Arthur Schopenhauer ja ote on kirjoitelmasta "Ihmisen metafyysillisestä tarpeesta". Ote kuuluu näin: "Tarkasteltakoon esim. Koraania: tämä huono kirja on ollut riittävä perustamaan maailmanuskonnon, tyydyttämään jo 1200 vuotta lukemattomien miljoonien ihmisten metafyysillisen tarpeen, muodostamaan pohjan heidän moraalilleen ja melkoiselle kuoleman halveksimiselle sekä myös innostuttamaan heitä verisin sotiin ja laajoihin valloituksiin. Siinä tapaamme teismin surullisimmassa ja kurjimmissa hahmossaan. Käännöksissä saattaa mennä paljon hukkaan, mutta en ole voinut löytää siitä ainoatakaan arvokasta ajatusta".

Schopenhauer ei ollut mikään tiukkapipoinen kristitty, vaan arvosti aika tavalla buddhalaisuutta. Karvas suhtautuminen islamiin ei olekaan kristittyjen yksinoikeus: esimerkiksi intialaislähtöiset sikhit ovat tunnettuja katkerina islamin vastustajina.

Lähde: Arthur Schopenhauer: Pessimistin elämänviisaus. WSOY. Juva 1991

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

#2. Mielenkiintoinen sitaatti!

Epäilemättä islam ei ole erityisesti viehättänyt länsimaisia ajattelijoita. Modernismin ajalla siihen liitettiin primitiivisyyden leima. Koraanin "brutaalius" on vahvistanut tätä näkemystä.

1800-luvun lopulla oli tosin orientalismin suuntaus johon liittyi aikakaudelle tyypillinen romantisoiva ja epärealistinen suhtautuminen vieraisiin kulttuureihin, myös islamilaiseen.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Petteri, artikkelisi antaa hyvää taustaa nykyajan islamkeskusteluun. Lutheria voinee suositella myös maahanmuuttajille luettavaksi.

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

Erityisesti suosittelisin niille muslimeille, jotka ovat asuneet Suomessa pitempään ja ehkä syntyneetkin täällä.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Kiitos, Petteri Hiienkoski, tarkasta - ei luuloon - perustuvasta tekstistä.

Luther oli ahkera oman uskonsa ja näkemyksensä puolustaja. Kaikki kristitytkään saati muslimit eivät häneen kuitenkaan luottaneet. Itse asiassa meitä luterilaisia on aika vähän verrattuna muihin kristittyihin saati islamin uskoisiin.

Jokainen uskova tetenkin uskoo oman uskonsa oikeaksi, mutta harva jaksaa näin paljon nähdä vaivaa kuin Luther sen vakuutteluksi.

Uskovan ihmisen vakuuttelut omasta oikeassa olemisestaan on muutenkin nykyaikana jo aika ahdistavaa kuultavaa, mutta onneksi meillä on oikeaakin tietoa olemassa.

Uskonnot eikä niihin kuuluvat eri näkemykset saati yksittäisten ihmisten omat uskomukset voi olla se ohjenuora, jonka mukaan meidän kaikkien pitää elää tai yhteiskuntamme järjestää.

Ajattelen niin, että jokainen uskokoon, mihin jumalaan tahtoo, ja uskovaiset kiistelkööt jumalistaan keskenään, mutta olisi jo aika päästää ei-uskovat vapaiksi näiden kiistojen seurauksista.

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

#6. Kiitos kommentista.

Luther oli kristitty ja opetti sen takia Raamatun mukaista kristillistä uskoa. Hänen ansionsa tässä suhteen tunnustavat monet sellaisetkin kristityt, jotka jossain asioissa olivat hänen kanssaan eri mieltä.

Lutherin yhteiskunnallisen merkityksen tunnustavat myös monet ei-kristityt.

Historiallisen yleissivityksen kannalta ei varmaan ole haitaksi tietää miten pohjoismaisen sivistyksen "isä" arvioi Koraania, joka nyt on ajankohtainen täällä Pohjolan perukoillakin. Olemme mielestäni paljossa velkaa hänelle.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Kaikki kunnia Lutherille, mutta ei häntä islamin tai juutalaisuuden arvioinnissa voi pitää minän auktoriteettina. Hän oli oman aikansa lapsi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset