*

Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Nykyteologien ’rusinapullakristillisyys’ tyrmätään tunnustuskirjoissa

  • Yksimielisyyden ohje (Formula Concordiae) julkaistiin vuonna 1577.
    Yksimielisyyden ohje (Formula Concordiae) julkaistiin vuonna 1577.
  • Martin Chemnitz (1522–1586) oli Braunschweigin superintendentti ja yksi Yksimielisyyden ohjeen laatijoista.
    Martin Chemnitz (1522–1586) oli Braunschweigin superintendentti ja yksi Yksimielisyyden ohjeen laatijoista.

Politiikasta sanotaan, että se on likaista peliä, eikä poliitikkoihin voi luottaa. Teologia taitaa olla sitäkin likaisempaa, ja vielä vähemmän voi luottaa teologeihin. Sekä poliitikkoihin että teologeihin näyttää pätevän sama sääntö: mitä korkeampi asema, sitä pahempi luikuri. Poikkeuksiakin toki on.

Politiikka koskee kuitenkin vain ajallisia ja maallisia asioita, mutta teologia ikuisia ja taivaallisia asioita. Edellisessä erehtyminen on inhimillistä mutta jälkimmäisessä helvetillistä. Kirjaimellisesti.

Politiikan voinee periaatteessa lukea maallisen ja teologian hengellisen hallintavallan piiriin. Juuri teologien luulisi ymmärtävän Martti Lutherin (1482–1546) korostaman regimenttien erottamisen merkityksen. Niiden sekoittaminen taitaa kuitenkin olla moniverroin yleisempää nykyteologiassa kuin politiikassa.

Tämä ilmenee pyrkimyksenä muovailla teologiaa poliittisideologisten tarpeiden mukaisesti. Vastaava kulttuurinen ja moraalinen rappeutuminen on havaittavissa yleisemmin tieteessä sekä valtamedian tiedonvälityksessä. Tarkoitus pyhittää keinot. Dekadenssi.

’Rusinapullateologiaa’ avioliittokäsityksen muuttamiseksi

Nykyteologien taipumuksena on todistella omaa tärkeyttään eikä etsiä Jumalan kunniaa. Osa on löytävinään todisteita siitä, että kristinusko on jotain muuta kuin mitä Raamattu opettaa tai aito luterilaisuus muuta kuin mitä tunnustuskirjat opettavat. Osa on jopa ottanut tehtäväkseen kehitellä ’teologisia välineitä’ turhentaa Raamatun kirjoituksia, jotka ovat ristiriidassa vallitsevien käsitysten kanssa. Queer-aktivisteja on soluttautunut myös yliopistoteologiaan (esim. eksegetiikan professori Martti Nissinen, uskontopedagogiikan lehtori Vesa Hirvonen).

Eräät keksivät kai mielestään nerokkaan keinon – vieläpä Lutherin varjolla. Lutherin korostaman lain ja evankeliumin erottamisen perusteella näet kehiteltiin teologinen malli, jolla ’poliittisesti epäkorrektien’ raamatunkohtien velvoittavuudesta uskotellaan päästävän eroon. Mallia sovellettiin niin sanotun naispappeuden hyväksyttämisessä. Sitä on yritetty soveltaa myös samaa sukupuolta olevien liiton hyväksyttämiseksi.

Sen mukaan evankeliumi kuuluu ”uskon alaan” ja on muuttumatonta, kun taas laki kuuluu ”rakkauden alaan” ja on muuttuvaa. Uskolla tarkoitetaan tällöin pelastusta ja rakkaudella lain soveltamista lähimmäisen tarpeen mukaan.

Raamattu ja luterilainen tunnustus eivät tällaista jaottelua tunne. Lain ja evankeliumin erottamisen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Sitä paitsi Vapahtaja itse tiivisti rakkauden lain kaksoiskäskyyn, ja niistä ensimmäinen – ja tärkeämpi – koskee rakkautta Jumalaan (Matt. 22:37–39).

”Jumalan muuttumatonta tahtoa”

Rusinapullamallin ilmeinen tarkoitus onkin popsia Raamatusta ”evankeliumin rusinat” ja syödä ”lain pullasta” mitä milloinkin huvittaa, jos silloinkaan – ikään kuin sellainen olisi mahdollista. Raamattu ei anna mitään tukea sille, että siitä otettaisiin jotain pois (5. Moos. 4:2; Matt. 5:18–19; Ilm. 22:19): Jokainen Jumalan sana on taattu (Sananl. 30:5). Rusinapullamalli on sitä paitsi ristiriidassa hyvintuntemamme lähetyskäskyn kanssa (Matt. 28:20).

Luterilainen tunnustus on samoilla linjoilla: Näin sanoo Kristus: (Matt. 28:19 s.) "Menkää ja opettakaa noudattamaan kaikkea, mistä olen antanut teille käskyn." (TP 31, s. 289.) Tunnustus vieläpä korostaa Raamatun lain muuttumattomuutta.

  • Me uskomme opetamme ja tunnustamme yksimielisesti, että laki on varsinaisesti se oppi, joka ilmoittaa Jumalan vanhurskaan ja muuttumattoman ihmisluontoa, ihmisen ajatuksia, sanoja, ja tekoja koskevan tahdon. (FC-SD V: 17, s. 508.)
  • Siksi on varsin tarkasti pidettävä mielessä, että aina puhuttaessa Jumalan lain mukaisista hyvistä teoista - nehän yksin ovat hyviä - "laki" merkitsee nimenomaan Jumalan muuttumatonta tahtoa, jonka mukaan ihmisten on elettävä. (FC-SD VI:16 , s. 512.)
  • Kirjoitettu [Jumalan] sana on luotettava sääntö ja ohje, jonka mukaan hurskas elämänvaellus on muodostettava Jumalan iankaikkisen, muuttumattoman tahdon mukaiseksi. (FC-SD VI: 3, s. 511.)

”Laista ei katoa pieninkään kirjain”

Vapahtaja arvosteli ankarasti aikansa teologeja siitä, että nämä olivat kehitelleet perinnäissääntöjä, joilla he turhensivat Jumalan sanan ja käskyt (Matt. 15:6; Mark. 7:8–13). Jeesus vakuutti: minun sanani eivät koskaan katoa. (Matt. 24:35.) Eikä hän tee lain sanan kohdalla poikkeusta (mitä hän "lailla" tässä sitten tarkoittaneekin).

  • Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut. Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman (Matt. 5:18–19.)

Luther ymmärtää vuorisaarnan selityksessään Kristuksen tarkoittavan yksinkertaisesti sitä, ettei moinen opettaja ole lainkaan oleva taivasten valtakunnassa. Lailla hän ymmärtänee Kristuksen tarkoittavan Jumalan sanaa kokonaisuudessaan.

  • Se on, minä [Kristus] tahdon että kaikki puhtaasti ja selvästi opetetaan ja pidetään ja ettei pienintäkään siitä jätetä pois. Sillä Hän oso[i]ttaa huomanneensa sen aivan toisin olevan, niin ettei missään oppi eikä elämä ole oikein käynyt. …
  • Minä olen, sanoo Hän, niin tarkasti sitä valvova, etten tee mitään tyhjäksi, ja lisäksi pitää sen saarnaajan, joka purkaa tahi sikseen jättää pienimmänkin kappaleen, tietää ettei hän ole minun saarnaajani, vaan että hän on oleva tuomittu ja taivaan valtakunnasta hyljätty. Sillä lause: Hän pitää vähimmäksi taivaan valtakunnassa kutsuttaman ei ole muuta, kuin ettei hän ensinkään ole oleva taivaan valtakunnassa, vaan että hän itse, koska hän pitää Jumalan käskyjen halveksimista vähäpätöisenä asiana, on oleva halveksittu ja hyljätty. (Herramme Jeesuksen Kristuksen Vuorisaarnan selitys (1530-32). 1906, s. 90, 91.)

Tästä voi päätellä, että kuvailemani kaltaiset nykyteologit tuskin aiheuttavat ruuhkaa taivasten valtakunnassa, joka uskon kautta ’alkaa jo täällä, maitten päällä’, kuten sanonta kuuluu. Heidän sydämestään pulppuavat sanat ovat näet sitä paljastavaa hedelmää, josta puu tunnetaan (Matt. 7:15). Ilmeisten harhaanjohtajien lisäksi myös uskottomat työtekijät, jotka vaikenevat Jumalan lain varotuksista, joutuvat tästä vaikenemisestaan Raamatun mukaan vastuuseen.

  • Jos minä sanon jumalattomalle: sinun on kuolemalla kuoltava, mutta sinä et häntä varoita etkä puhu varoittaaksesi jumalatonta hänen jumalattomasta tiestänsä, että pelastaisit hänen henkensä, niin jumalaton kuolee synnissänsä, mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi. …
  • Ja jos vanhurskas kääntyy pois vanhurskaudestansa ja tekee vääryyttä ja minä panen kompastuksen hänen eteensä, niin hän kuolee - kun et sinä häntä varoittanut, niin hän synnissänsä kuolee, ja vanhurskautta, jota hän oli harjoittanut, ei muisteta - mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi. (Hes. 3:18, 20.)

Luikuriteologeja ollut ennenkin

Luterilainen tunnustus kehottaa koettelemaan ja arvioimaan Raamatun perusteella kaikki opit ja opettajat.

  • Me uskomme, opetamme ja tunnustamme, että Vanhan ja Uuden testamentin profeetalliset ja apostoliset kirjoitukset ovat ainoa sääntö ja ohje, jonka mukaan kaikki opit ja opettajat on koeteltava ja arvioitava. Kirjoitettu on: "Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun teilläni" (Ps. 119.) Pyhä Paavali sanoo: (Gal. 1:8) "Vaikka tulisi taivaan enkeli ja julistaisi toisin, hän olkoon kirottu". (FC-Ep. Opin summa: 1, s. 427.)

Vääristä opettajista tunnustus varoittaa ja kehottaa karttamaan heitä.

  • Kristushan (Matt. 7:15) käskee: "Kavahtakaa vääriä profeettoja." Ja Paavali käskee karttamaan (Tit. 3:10) jumalattomia opettajia ja kiroamaan heidät. Vielä hän sanoo (2. Kor. 6:14): "Älkää pitäkö yhtä epäuskoisten kanssa. Mitä olisi valon ja pimeyden liitto?" (FC-SD X: 22, s. 553.)

Nykyteologeissa ja heidän rusinapullakristillisyydessään ei sinänsä ole mitään uutta. Luikuriteologeja on ollut kirkon ulkonaisessa yhteydessä kaikkina aikoina, kuten tunnustuskin osoittaa.

  • Kohta apostolien ajan jälkeen, jopa heidän vielä eläessään, ilmaantui vääriä opettajia ja harhaoppisia. Heitä vastustamaan vanha kirkko laati symboleja eli lyhyitä, täsmällisiä tunnustuksia, jotka sisältävät oikeauskoisen tosi kirkon yhteisen ja yksimielisen kristillisen uskon ja tunnustuksen. Sellaisia ovat Apostolinen, Nikaian ja Athanasioksen tunnustus. (FC-Ep. Opin summa: 3, s. 427.)

Luikuriteologien torjumiseksi Philipp Melanchthon (1497–1560) laati Augsburgin tunnustuksen (1530) ja sen puolustuksen (1531). Samasta syystä myöhemmät uskonpuhdistajat laativat Yksimielisyyden ohjeen (1577). Viimein he kokosivat tunnustukset luterilaisiin tunnustuskirjoihin (1580) myös meitä tulevia sukupolvia varten.

Uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlavuonnakaan ei tämä näytä kirkolliselle valtaeliitille kuitenkaan kelpaavan. Miksiköhän?

Petteri Hiienkoski

 

Lähteet

Kirkkoraamattu. Vuoden 1933/1938 kirkolliskokouksen käyttöön ottama suomennos.

Martti Luther: Herramme Jeesuksen Kristuksen Vuorisaarnan selitys. (Wochenpredigten über Matth. 5-7, 1530-1532 (WA 32,1,299-544), 1530-32 (WA 32,302-544).) Suom. Juuso Hedberg. SLEY.  Helsinki 1906.

Paavin valta ja johtoasema. Schmalkaldeniin kokoontuneiden teologien laatima tutkielma 1537. (Tractatus de potestate et primatu papae. TP. 1537.) – Tunnustuskirjat s. 283-296. SLEY. Jyväskylä 1990.

Yksimielisyyden ohje. Solida declaratio. Täydellinen selitys. (Formula Concordiae. Solida declaratio. FC-SD. 1577.) – tunnustuskirjat s. 459-589. SLEY. Jyväskylä 1990.

Yksimielisyyden ohje. Tiivistelmä. (Formula Concordiae. Epitome. FC-Ep. 1577) – Tunnustuskirjat s. 425-458. SLEY. Jyväskylä 1990.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (40 kommenttia)

Käyttäjän Setarkos kuva
Sakari Vainikka

"Mallia sovellettiin niin sanotun naispappeuden hyväksyttämisessä. Sitä on yritetty soveltaa myös samaa sukupuolta olevien liiton hyväksyttämiseksi."

Katolinen kirkko on jääräpäisesti pitänyt kiinni avioliittoa koskevista Raamatun opetuksista, jotka alkavat miehen ja naisen luomisesta Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi (1. Moos. 1:26-27) ja päättyvät Ilmestyskirjan kuvaukseen Karitsan häistä (Ilm. 19:7). Mies ja nainen on luotu toisiaan varten, ja Jeesus todistaa, että nämä kaksi ”tulevat yhdeksi lihaksi”, jolloin he eivät enää ole kaksi vaan yksi (Matt. 19: 5-6). Tämä yhdeksi tuleminen on luova tapahtuma. Ihminen luotiin Jumalan kuvaksi ja aviorakkaudessa näkyy Jumalan kuva uuden elämän Luojana.
Katolisesta näkökulmasta katsottuna samaa sukupuolta olevien parien kirkollinen avioliittoon vihkiminen on paitsi järjetöntä myös blasfemiaa.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Kristinusko on aina ollut rusinanpullakristinuskoa. Hyvä esimerkki tästä on se, että kristinusko on ominut pakanajuhlia omikseen. Juhannus ja joulu ovat hyviä esimerkkejä näistä alunperin pakanallisista juhlista:

Joulu: https://fi.wikipedia.org/wiki/Joulu#Historia

"Monet kansat ovat vanhoista ajoista viettäneet vuotuista juhlaa talvipäivänseisauksen aikoihin.[12] Muinaisten germaanien talvijuhla tunnetaan nykyisin sen englanninkielisellä nimityksellä yule. Kuukalenterin vuoksi yulen paikka vaihteli joulukuun alusta tammikuun alkuun. Kristinuskon leviämisen myötä yule yhdistettiin kristilliseen jouluun.[13][14] Muinaiset roomalaiset viettivät 17. ja 23. joulukuuta välisenä aikana keskitalven Saturnalia-juhlaa. Talvipäivänseisauksena 25. joulukuuta oli Sol Invictuksen eli Voittamattoman auringon päivä."

Juhannus: https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhannus

"Juhannusta vietettiin Suomessa alun perin Ukon juhlana sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi[10]. Etelä-Karjalassa juhannusta kutsuttiin Ukon juhlaksi vielä 1800-luvulla[3]."

Kristinusko omi nämä juhlat olivat alunperin pakanallista alkuperää ja niistä tuli kristillisiä juhlia sen takia, että pakolla kastetut pakanat alistuisivat kristinuskoon, koska he saivat pitää osan juhlistaan niiden paikalla hieman muuttuneessa muodossa.

Käyttäjän bisi59 kuva
Dennis Holm

Terve,

Muinaisskandinaavinen keskitalven juhlaa kutsuttiin nimellä "Hjul-fest". Hjul-fest kuvasi vuodenpyörän kierroksen täyttymistä, ja uuden, kohti valoa kauden alkamista. Voin kuvitella, vaikkei todistaa, että sanat "yule" ja "hjul" ovat sukua keskenään. Olihan paljon yhteyksiä Britteinsaarten ja Skandinaavian väestön kesken.

Mielestäni mielenkiintoista on, että sana "joulu" vaikuttaa juontuvan näistä pakannallisista sanoista. Eli Joulu Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja ainakin Virossa on pakannallista alkuperää. ;) Monissa muissa kielissä joulua tarkoittava sana viittaa kristukseen tai juhlayöhön.

".. koska he saivat pitää osan juhlistaan..." Minä näen tämän hiuka toisin. Uutta unskontoa ja uutta jumalaa kun on tuotu, niin uuden "väkevyyden" ja "voiman" osoitukseksi on kaapattu sekä juhla-ajat, että palvontapaikat uuden käyttöön. Myös vanhojen jumalien nimet on voitu ottaa uusiokäyttöön. Kuten Balttian alueen ukkosen jumala Perkele. Vanhan jumalan nimi on annettu paholaiselle, ja näin tehty siitä kammoksuttava ja halveksuttava.

Uskonto on vallan, alistamisen ja riiston työkalu.

-Rauhaa ja Rakkautta

Käyttäjän Setarkos kuva
Sakari Vainikka

"uuden "väkevyyden" ja "voiman" osoitukseksi on kaapattu sekä juhla-ajat, että palvontapaikat uuden käyttöön."

Kristinuskon jälkeisessä Euroopassa uusi väkevyys ja voima näkyy esim. siinä, että ainakin Englannissa kirkkoja on alettu muuttaa moskeijoiksi.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

→ 4/DH: ”Uskonto on vallan, alistamisen ja riiston työkalu.”

Siksi varmaan Putinkin otti ortodoksiuskonnon suojelukseensa ja järjesti kaverinsa sen johtoon.

Usko on yksilön, uskonto yhteisön ratkaisu. Siksi uskonto on keskeinen osa kulttuuria.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Luulen, että paras tapa todistaa yule:n ja hjul:n yhteys on tarkastella miten ne lausutaan. Ainakin minä lausun yule-sanan foneettisesti jule ja sanan hjul foneettisesti jul. Käsitykseni mukaan sanassa hjul sen ensimmäinen kirjain eli h on mykkä. Olet oikeassa, että Skandinavian ja Brittein saarten välillä oli paljon yhteyksiä.

Kenties merkittävin näistä oli 800-luvun loppupuolella alkanut viikinkien tekemä Englannin osittainen valloitus, jonka seurauksena kaikki anglosaksiset kuningaskunnat paitsi Wessex sortuivat viikingeille. Voidaan varmaan helposti olettaa, että tuon valloituksen, Danelagin tai Danelawin, seurauksena Skandinaviasta siirtyi paljon väkeä asuttamaan pohjoista Englantia. Wessexin kuningaskunta oli kuitenkin voimakas ja se lopulta pystyi valloittamaan viikinkien anastamat alueet ja käännyttämään siellä olevan väestön kristinuskoon.

Ilmaisin itseni varmaan hieman huonosti. Kun kristinuskoa levitettiin, niin sen suhteessa paikallisiin uskontoihin käytettiin varmaankiin niin keppiä kuin porkkanaa. Jos aikaisempia uskontoja voitiin hyödyntää, niin sikäläisten pakanajuhlien paikalle oli usein helppo laittaa esim. pyhimysten juhlia. Samalla aikaisemmista jumalista voitiin tehdä sielunvihollisia.

"Uskonto on vallan, alistamisen ja riiston työkalu."

Olen samaa mieltä tästä koskien uskontoja, joissa on lähetyskäsky. Jos käsky kuuluu, että "Menkää ja tehkää kaikki kansat opetuslapsikseni kastamalla heitä Isän, Pojan ja Pyhän hengen mukaan", niin se antaa uskonnollisessa mielessä aika vahvan mandaatin uskonnon levittämiseen. Historiallinen tosiasia on se, että kuninkaan ja voimakkaat ylimykset ovat käyttäneet tuota käskyä oikeutuksena valloituksille, sillä omien sanojensa mukaan he ovat vieneet "pelastusta" pakanoille. Samalla he ovat saaneet usein haltuunsa pakanoiden maat ja omaisuuden.

Käyttäjän bisi59 kuva
Dennis Holm Vastaus kommenttiin #8

Terve,

Kyllä.

Uskontoihin silsältyy myös käytössääntöjä ja rajoituksia, jotkut hyvin tiukkoja. Kuten ihmisen perustarpeisiin syömiseen, nukkumiseen, lepoon, seksiin, hyväksytyksitulemiseen, jne. Ja kun ihminen on "heikko" eikä pysty noudattamaan sääntöjä, niin noitatohtori (pappi, imaami, rabbi, jne.) tuomitsee ihmisen "syntiseksi". Ja senhän tietää, että ihmistä, joka kokee olevansa syntinen on helppo hallita ja määräillä, mm. antamaan kymmenyksiä noitatohtoreille.

Väkivalta, ja erityisesti psyykkinen (henkinen) väkivalta ovat uskontojen erittäin tehokkaita työkaluja. Uhkaus hylkäämisestä, yhteisöstä poistamisesta, yhteyden katkaisemisesta perheeseen, läheisiin. Niin kyllä monen alistuu määrättäviksi.

-Fred och Kärlek

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #11

#11. Pitää paikkansa.

Myös ulkonaisen kristikunnan piirissä on eri tyyppistä hyväksikäyttöä, jopa seksuaalista hyväksikäyttöä, mikä on asia hirveimmästä päästä. Tämä on kuitenkin väärin ja seurausta siitä, ettei ole toimittu niin kuin Raamatun mukaan tulisi.

Uskonpuhdistus halusi palauttaa Raamatun sille kuuluvaan arvoonsa (sola scriptura). Uskonpuhdistus ydinkohta oli kuitenkin kristillisen evankeliumin kirkastaminen (oppi syntisen vanhurskauttamisesta). Kun tämä on puhtaana, se vapauttaa ihmisen ensisijassa hengellisesti ja henkisesti. Mutta tällä on sitten myös monia myönteisiä ulkoisia vaikutuksia ihmiselämään.

Esim. pakanalähetyskentillä kristityksi tulleet vapautuvat noitatohtorien hengellisestä ja henkisestä otteesta. Nämä ovat saattaneet uhrejaan myös taloudellisesti. Länsimaissa tutumpia ovat esim. tapaukset, joissa päihderiippuvat ihmiset ovat evankeliumin voimasta vapautuneet riippuvuudestaan, alkoholista tai kovistakin huumeista.

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #8

#8. Ihmiskunnan historia on sotien historiaa.

Valloittajilla on tapana levittää oma uskontonsa joka usein pönkittää hallitsijan jumalallista asemaa, mutta ei aina. Kun germaanikansat valloittivat Länsi-Rooman, nämä omaksuivat roomalaisilta kristinuskon.

Ihminen tuppaa olemaan sellainen, että ellei tunne tosi Jumalaa, hän luo korvikkeen, yhden tai useamman epäjumalan johon turvautuu ja jota palvoo.

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

#4. Sanojen etymologia on kiinnostava tutkimuskohde.

Joulu sattuu sydäntalveen ja vuoden pimeimpään ajankohtaan. Vuodenkierron kannalta toiseen lakipisteeseen tai lähelle sitä. Make sense. Mutta onko se vain valistunut arvaus vai tieto? Voisiko "hjul" pyörä liittyä johonkin muuhunkin kuin vuodenkiertoon? Pakanoiden kerrotaan monin paikoin palvoneen taivaankappaleita, etenkin aurinkoa. Jospa pimeimpänä hetkenä kaivattiin aurinkoa ja juhlittiin sitä toivossa että se tulisi taas enemmän esiin.

Muistelen lukeneeni että Mikael Agricola joutui suomen kirjakieltä kehittäessään raamatunkäännöstä varten keksimään joitain sanoja. Ellen väärin muista paholaisen nimitykset saattoivat kuulua niihin.

Raamatun mukaan lankeemuksen jälkeen ihminen luonnostaan itsekäs. Hän on sen takia taipuvainen alistamaan ja riistämään lähimmäistään. Erityisen taitavasti tämä osataan verhoilla hyvältä ja kauniilta näyttävillä ajatuksilla ja ideologioilla. Kristillisyys tarjoa paljon materiaalia tähän. Kuten tiedämme keskiajalta, ja nykypäivänäkin näemme.

Siinä vaiheessa, kun ihmiset pääsevät itse tutkimaan Raamattua ja arvioimaan asioita sen valossa, alistamista ja riistoa ja muuta petosta on vaikeampi ainakaan Raamatun varjolla oikeuttaa. Tämä oli yksi uskonpuhdistuksen ajatuksista.

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

#2. Kiitos kommentista.

Selvitin mitä tarkoitin rusinapullakristillisyydellä. Se, että kristikunta kristillisessä vapaudessaan viettää jotain juhlapäiviä, on eri asia: se ei loukkaa mitään Raamatun opetusta vastaan. UT nimaisesti mainitsee juhlapäivät sellaisiksi jotka uudessa liitossa kuuluvat ns. ehdonvallan asioiden piiriin.

Joku kristitty, jolla ennen kristityksi tuloaa on takanaan aiempaa pakanuutta, saattaa ehkä nyrpistellä sitä, että pakanallisia juhlapäiviä muutettu kristillisiksi, mutta itse asiassa sinänsä ei ole mitään mikä vaatisi turhentamaan jotain Raamatusta.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Uskonnot ovat aina rusinapullauskontoja. Kukaan ei pysty kaikkia normeja täyttämään. Enkä näe normien täyttämisen merkityksen olevan uskovan tai uskonnon kannalta olennaista.

Kirkossa on aina ihmisiä, jotka ovat "vajavaisia". Sellaisia ihmiset ovat, papit, piispat, sinä ja minä. Luther oli ihmisenä erehtyväinen, ei hänen sanojensa painoarvo ole omien sanojesi painoarvoa kummempi.

Raamatun tulkinta ja Raamatun tekstien merkitys muuttuu väistämättä ajan saatossa. Raamatun kirjoittaneet ovat kirjoituksiinsa merkinneet sen hetkisen yhteiskunnan ympäristön normeja ja tulkinneet niitä yhteiskunnallisiksi ja yleisiksi normeiksi. Uuden testamentin aikaan tapahtui ensimmäinen suuri reformi. On muistettava, että myös Paavali ja Pietari olivat ihan tavallisia ihmisiä.

Usko on yksilön oma käsitys siitä, millaiseksi itse Jumalan uskoo ja miten hänen sanojaan omassa elämässään hyödyntää. Kun kirkko vihkii sateenkaaripareja, ei se voi olla sinun elämääsi sotkeva asia. Tai jos on, voit vapaasti vaihtaa kirkkokuntaa. Uskonvapaus antaa siihen mahdollisuuden.

Jäsenkato on osoitus siitä, että kirkko on liian vanhoillinen. Kirkon normit pohjautuvat vanhoillisten vaatimuksiin. Jopa niin, ettei jäsenistö enää hyväksy kirkon linjauksia eikä vanhoillisten ulostuloja, he eivät kestä olla tuollaisen yhteisön jäseninä. Kirkon tunnustus on muodostunut kristityille vieraaksi.

Käyttäjän bisi59 kuva
Dennis Holm

Terve,

Jäsenkadon, ehkä merkittävin syy, lienee kumminkin että huomaa olevansa uskonnoton.

-Peace and Love

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Moni kuuluu kirkkoon kristillisen tradition ja tapojen takia, häät, hautajaiset jne... Uskonnottomuus ei välttämättä ole syy erota kirkosta.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #10

Tosin minä ainakaan en ole löytänyt Raamatusta jossa puhuttaisiin avioliittoon vihkimiestä, lapsen kastamisesta eikä ruumiin sinaamisestä.

Nämä ovat kirkkoruhtinaiden keksimiä maksullisia "Pyhiä sakramenttejä".

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Niemeläinen: "Kirkon tunnustus on muodostunut kristityille vieraaksi."

Suoraan ilmaistuna "Raamatun totuus, Jumalan Sana on myrkkyä uuspakanoille."

Jeesus sanoo: "Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus."

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

#3. Kiitos mielipiteestäsi.

Se, mitä kerrot Raamatusta ei taida kuitenkaan vastata Raamatun omaa ilmoitustaan itsestään, eikä se sen takia myöskään ole kristillisen kirkon opetuksen mukaista. Taidat tietää sen itsekin.

Uskonnonvapaus on maallisen esivallan säätämä oikeus palvoa melkein mitä tahansa mikä ei vaaranna yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Esivallan oikeus ei kuitenkaan ulotu kristilliseen kirkkoon, joka on pyhien ihmisten yhteys. Sen ulkonaiseen yhteyteen voi tosin tulla teeskelijöitä ja ulkokultaisia, sekä myös julkijumalattomia, ellei heitä kirkon ulkoisesta yhteydestä ole erotettu. Raamatun mukaan vääriä opettajia tulee loppua kohti olemaan vielä paljon ja he eksyttävät monet. Heidät on kuitenkin tunnistettavissa heidän opetuksestaan, kuten siteeraamani kohdat osoittavat.

Kristinuskoa kutsutaan ns. ilmoitususkonnoksi. Se mukaan ihmismielen ulkopuolella oleva Jumala on itse ilmoittanut itsestään: hän on sen tehnyt syntisten ihmisten kautta kirjoituttamalla Raamattuun sen, mitä haluaa itsestään tiedettävän. Jos joku uskoo oman mielensä muovailemaan jumalaan, se on hänen oman mielensä muovailema jumala, eikä Raamatun Jumala.

Tämä on kuitenkin lastenopetusta, joka on koulun uskontotunneilla ja rippikoulussa opetettu. Kerratkoon kukin sen itse kuka kokee olevansa sen tarpeessa. Se ei kuulu minulle. =)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Jumala katsoi tarpeelliseksi kirjoittaa kiveen vain 10 käskyä. Muilta osin Raamattu koostuu lähinnä apostolien uskonnollisista tulkinnoista ja historiallisista tapahtumista. Teologia on tiede, sen pitää kehittyä. Samoin historiantutkimus paljastaa uusia asioita, kuten nyt on tutkittavana Jeesuksen elinaikana lyijyyn kirjoitetut Jeesus-dokumentit http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-398...

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Juutalaisten Jumala ei ole ensimmäinen taho, joka on sanottu antaneen lakinsa ihmisille. Hammurabin sanotaan saaneen lakinsa jumalilta jo vuosisatoja aikaisemmin:

Lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/Hammurabi#Code_of_laws

"A carving at the top of the stele portrays Hammurabi receiving the laws from the god Shamash or possibly Marduk,[25] and the preface states that Hammurabi was chosen by the gods of his people to bring the laws to them. Parallels between this narrative and the giving of laws by God in Jewish tradition to Moses and similarities between the two legal codes suggest a common ancestor in the Semitic background of the two."

Hammurabin arvellaan kuolleen noin 1750 eaa. ja Mooseksen syntyneen ainakin sata vuotta Hammurabin kuoleman jälkeen:

Lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/Moses

"Scholarly consensus sees Moses as a legendary figure and not a historical person.[8] Rabbinical Judaism calculated a lifespan of Moses corresponding to 1391–1271 BCE;[9] Jerome gives 1592 BCE,[10] and James Ussher 1571 BCE as his birth year.[11][a]"

Järkevin selitys on se, että juutalaiset saivat vaikutteita babylonialaisilta ja kirjoittivat jossain vaiheessa omat lakinsa. Kummassakin tarinassa jumala tai jumalat antavat lait ja tämän tarinan tarkoituksena on tuoda kyseisille laille legitimiteettiä.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Monen lain, mukaanlukien Koraani, sanotaan tulleen jumalalta. Mutta 10 käskyä on Jumala omin käsin kirjoittanut. Ongelma on se, että Liiton arkku ja sen mukana ne kaksi kivitaulua ovat hukassa tai kätkössä.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila Vastaus kommenttiin #16

→ 15/JP: "Mutta 10 käskyä on Jumala omin käsin kirjoittanut. "

Ilmaisisin asian varovaisemin. Jos Jumalan olemassaoloa ei voida todistaa, vaan sen on ihmisen horjuvan uskon varassa, niin siitä voidaan helposti vetää se johtopäätös, että myös Jumalan omakätiset kirjoitukset ovat uskon varassa.

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

#13. "Järkevin selitys on se, että juutalaiset saivat vaikutteita babylonialaisilta ja kirjoittivat jossain vaiheessa omat lakinsa. Kummassakin tarinassa jumala tai jumalat antavat lait ja tämän tarinan tarkoituksena on tuoda kyseisille laille legitimiteettiä."

Enpä tiedä, onko se järkevin selitys. Selitys kuitenkin. =)

Lähestyn seuraavassa asioita kristityn näkökulmasta.

Hammurabin laki kuuluu lähinnä maallisen eikä hengellisen hallintavallan piiriin ja perustuu näin ollen luonnolliseen moraalilakiin (luonnonoikeus), joka Raamatun mukaan on kaikilla ihmisillä sisimmässään.

Mooseksen laki sisältää niinikään runsaasti maallisen hallintavallan piiriin kuuluvaa luonnonoikeudellista säädöstöä. Mutta Hammurabin laista poiketen Mooseksen lakiin liityy liitto Jumalan kanssa mikä tuo lakiin hengellisen hallintavallan piiriin kuuluvia tekijöitä.

Lisäksi on huomattava, että Jumalan sana oli olemassa suullisessa muodossa jo ennen kuin ne Moosen kautta saatettiin kirjoitusten muotoon. Ei tosin samassa laajuudessa. Jumala sana kulki sitä ennen perimätietona ja sitä saarnattiin ja opeteteltiin jo ennen Moosesta. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan pysyneet sanalle uskollisena.

Tuskin on sattuma sekään, että Abraham, jonka Mooses kuvaa Jumalan sanalle uskollisena, lähti kohti luvattua maata juuri tuolta Mesopotamiasta. Ennen kuin hän muutti hän asui siellä ja saarnasi Jumalan sanaa, mikä hänelle oli ilmoitettu. Missä määrin se oli maallisen regimentin eli luonnollisen lain piiriin kuuluvaa, missä määrin hengellisen regimentin piiriin kuuluvaa, ei tiedetä. Ilmeistä kuitenkin on, että sanaa on siellä julistettu, eikä se varmaan ihan hedelmättömäksi ole jäänyt.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

→ 9/JP: "Teologia on tiede, .."

Feministi ja islamin, juutalaisuuden, kristinuskon ja buddhalaisuuden tutkija Karen Armstrong sanoo teologiasta: ”Omituista on, että vain länsimaalaisten kristittyjen keskuudessa on kehittynyt sellainen päähänpinttymä kuin teologia. Juutalaisuudessa sitä ei ole...”

http://www.xn--hammaslkri-w5aab.net/kamin/kami3.ht...

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Nykyään kristitty teologia on unohtumassa ja uskontoon suhtaudutaan lähinnä tunteella. Fundamentalismi on henkistä laiskuutta. Toisin oli varhaiskeskiaikana, kun uskonollisia kysymyksiä pohdittiin järjen, tieteen ja filosofian avulla.

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #17

#17. Tuossa on pointtia! Yleisesti on tosiaan vallalla käsitys, että kristillinen usko olisi joku tunnejuttu ja jotenkin järjetön. Kristikunnan piirissä on tosin suuntauksia, jotka korostavat subjektiivista kokemusta ja tunnetta tai mystiikkaakin.

En halua kieltää tai vähätellä uskonnollisia kokemuksia ja tunteita, mutta pidän niitä jossain määrin toissijaisina. Itse pidän Raamattua erittäin älyllisenä, vaikka minut ilmeisesti luetaan fundamentalistiksi. Raamatussa on jotain asioita, jotka eivät ole inhimmillisen logiikan mukaisia, mysteereitä tai salaisuuksia, kuten kolmiykseys, jotka uskotaan, vaikka niitä ei täysin voi ymmärtää. Kirjoitukset muodostavat kuitenkin harmonisen kokonaisuuden, jossa on mielestäni riittää älyllistä haastetta.

Tunnustuksensa mukaisia luterilaisia teologeja arvosteltiin 1700-luvulla "aivouskosta" ja "järkiuskosta". Kritiikkiin saattoi olla jotain aihettakin. Sen vastareaktiona syntyi subjektiivisyyttä ylikorostava pietismi, jonka kyllästi luterilaisuuden pohjoismaissa.

Ns. varhaiskristillisenä aikana syntyi myös kristillinen filosofia (esim. Justinos Marttyyri). Se perustui Raamatun teologiaan, mutta laajentui hengellisen hallintavallan alueelta maallisen hallintavallan alueelle.

Keskiajalla esim. Tuomas Akvinolainen operoi taidokkaasti kristillisen filosofian alalla. Tieteellinen vallankumous 200-300 vuotta myöhemmin perustui pitälti keskiajan kristillisten filosofien työhön. Sen tekijät olivat valtaosin vakaumuksellisia kristittyjä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Vain kymmenen käskyä, mihinkäs unohtui 603 muuta Mooseksen lain käskyä? Eivätkö ne olekaan Jahwesta? Ne, jotka Jeesuksen suuhun laitettujen sanojen mukaan pysyvät yhtä kauan kuin taivas ja maa pysyvät.

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

#9. Kiitos mielipiteestäsi.

Se, mitä esität, ei ole Raamatun esittämä käsitys vaan siihen perustuvan kristillisen uskon ulkopuolinen näkemys. Jos haluaa selvittää totuuden Jeesuksesta, Raamattu ja UT ja evankeliumit esittävät asian niin selvästi ettei se mielestäni voi jäädä rehelliselle totuutta etsivälle epäselväksi.

Moderni tiede ja tieteellinen menetelmä on kehitetty kristillisen ihmiskäsityksen pohjalta. Teologia sellaisena kuin se oli yliopistoissa tuolloin, oli "tieteiden kuningatar", koska sen tutkimusala muista muista poiketeten oli pettämätön totuus, Jumala sana.

Etenkin se mitä historiasta voimme esittää on vain päätelmiä, jotka ovat loppupeleissä epävarmoja. Irtautuessaan perustastaan ja soveltaessaan ainoastaan tieteen metodia, tutkimus jää tavallaan tyhjän päälle, missä enemmän, missä vähemmän.

Se, mitä nyt kutsutaan kehitykseksi, on tosin muutosta. Mutta voiko ilman totuuden perustaa, johon muutosta peilattaisiin, varmuudella tietää, kuinka oikeaa tai väärää, kuinka huonoa tai hyvää muutos on?

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Kun lukee Lukianoksen tekstejä, tulee mieleen olisiko taas kerran syvällisen uskonpuhdistuksen aika. Seuraavassa lainaus C. Grimberg, Kansojen historia IV, s. 587, WSOY 1930:

”Viimeinen kirjailija, jolla oli antiikin ajatuksen kirkkaus, oli Lukianos (* n. 125 - † n. 180). Häntä pidetään keisariajan sukkelimpana ja ennakkoluulottomampana kirjailijana. Ei kukaan ole häikäilemättömämmin kuin hän paljastanut sen ajan loistavan pinnan alle piiloutuvaa sisäistä tyhjyyttä, ennen kaikkea onton retoriikan ja sofistiikan sekä jumaluskon, joka oli elänyt yli ikänsä ja muuttunut tyhjäksi muodoksi ja taikauskoksi.
Lukianos on jumala-dialogeillaan ivannut kuoliaaksi antiikin mytologian. Perussysäyksen se oli kuitenkin jo saanut paljon aikaisemmin. ’Että oli olemassa varjojen valtakunta maan alla ja Styksin sammakkoinen suo, jonka yli kuolleet kulkevat venheessä, sitä eivät nykyisin usko lapsetkaan’, jo Juvenalis (* n. 60 - † n. 135) sanoo. Mutta paljon muuta taikauskoa ja uskoa ihmeitten tekijöihin on tullut tilalle. Kaikkea tällaista vastaan Lukianos lähti sotaretkelle. ”

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

#12. Apologeetoista löytyy samalta aikakaudelta ilmeisesti vähän samantyylinen kirjoittaja Marcus Minucius Felix.

Käyttäjän JoriKostiainen kuva
Jori Kostiainen

Raamatussa sanotaan, että ystävyys maailman kanssa on vihollisuutta Jumalaa vastaan.

Evankelisluterilaisella kirkolla on, jos ei ystävyyssuhde maailman kanssa, niin suhde kuitenkin veronkanto-oikeuden kautta. Siinä sitten lienee oltava ystävä maailman kanssa, jotta veronkanto-oikeus säilyy, ja samalla tietysti palvotaan mammonaa.

Mukaan tulee tietenkin opillinen kompromissi niiden asioiden kanssa, jotka ovat maailman kanssa ristiriidassa.

Kaikki maailman kanssa sidoksissa olevat kirkot tulevat kehittymään "porttokirkoiksi", joiden kulminaatio on Ilmestyskirjan Babylonin portto, joka tekee haureutta maan kuninkaiden kanssa.

Tulevaisuus tulee olemaan jälleen alkuseurakunnan kaltaisten kotiseurakuntien.

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

#18. Mainitsemasi ristiriita ja kehityssuunta on ilmeinen. Arvioon jonka mukaan ollaan palaamassa uuden liiton varhaisaikojen tilanteeseen, jopa ulkonaisiin vainoihin ja maanalaiseen toimintaan, törmää aina välillä kristittyjen piirissä. Laitoskirkot, jotka "menettäneet suolansa", todennäköisesti rapaantuvat edelleen, ellei tapahdu jotain yllättävää mullistusta. Kristityt vain järjestyvät seurakunniksi niiden ulkopuolella.

Ns. alkukirkon kaltaiseen tilanteeseen ei kuitenkaan välttämättä mennä, koska länsimainen kulttuuri perustuu kristillisille arvoilla ja on kristinuskon läpikyllästämä, vaikka monet eivät tätä tiedostaisikaan.

Luulen että vertailukohtia voisi hakea myös vanhan liiton Israelin historiasta. Sielläkin oli Jumalan sanalla kansaa kyllästetty ja luopumus toisinaan syvää ja perusteellista, minkä takia kansa joutui kokemaan kovia. Pakkosiirtolaisuudet. Ajoittain oli uskonpuhdistuksiakin.

Tietenkin tilanne oli sikäli eri, koska Israelin kansalla oli erityinen lupaus, jollaista pakanakansoilla ei ole.

Synkkää oli ulkonaisessa kristikunnassa myös 500 vuotta sitten. Loppua odotti jo Luther silloin. Lopunaikoja eletään edelleen. Lähempänä ollaan viimeistä päivää kuin Luther. Sitä hetkeä ei kukaan tiedä. =)

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Hiienkoski haluaisi teologien "etsivän Jumalan kunniaa". Mutta niin kauan kun he majailevat yliopistoissa, heidän tulisi tehdä tiedettä ja siten etsiä tosiasioita.

Sikäli olen kuitenkin Hiienkosken kanssa samaamieltä, että mielestäni ev.lut.kirkko ja sen johto eivät ole älyllisesti rehellisiä. Heidän pitäisi luopua pyhinä pitämistään "tunnustuskirjoista", editoida ne käytännönuskomustensa mukaisiksi tai noudattaa niitä sellaisenaan. Kaikkea kolmea ei voi kovin pitkään tehdä yhtä aikaa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Toivottavasti Hiienkoski ja muut Raamatuntuntijat kertovat missäkohdin Raamatussa kerrotaan avioliittoon vihkimisestä, ruumiin siunaamisesta ja lapsen kastamisesta .

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

#22. Pitäisikö Raamatussa sitten esiintyä mainitsemasi sanat, termit tai käsitteet? Jos pitäisi, niin miksi?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Voisi olettaa jos avioliitolla olisi kulttuurissamme raamatullinen tausta, käyttämämme avioliittoa tarkoittava sana olisi johdettu Raamatusta löytyvistä hebrean ja kreikan kielisistä k.o. liittoa tarkoittavista sanoista.

Meidän kielessämme "avio" sanaa pidetään joko vanhana germaanisena lainana tai omaperäisenä suomalais-ugrilaisena. Englanninkielinen "marriage" on ranskalaislaina jolla on juurensa latinan maritatus ja vulgaarilatinan maritaticum -sanoissa. Kreikassa sana on Γάμος (gamos). Pikaisella haulla eri kielisistä verkossa olevista Raamatuista en löytänyt noita. Onko joku paremmalla ajalla ja systemaattisemmalla hakemisella löytänyt jotain jälkiä raamatullisesta alkuperästä?

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Vastaa kysymykseeni kiertelemättä, tottakai "Pyhät sakramentit"olisi oltava Raamatussa!

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Tottakai nämä "Pyhät sakramentit" tulisi olla Raamatussakin.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Tottakai nämä "Pyhät sakramentit" tulisi olla Raamatussakin.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Tottakai nämä "Pyhät sakramentit" tulisi olla Raamatussakin.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Tottakai nämä "Pyhät sakramentit" tulisi olla Raamatussakin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset