Murhapaikanhakijoiden luvattu maa?

Turun puukotustapauksen jälkeen on kysyttävä: miksei iskun estämiseksi ole ryhdytty asianmukaisiin toimiin aiemmin?

Riippumatta siitä, tunnistetaanko isku muslimiterrorismiksi vai ei, terroritekojen mahdollisuus on ollut ja on edelleen hyvin tiedossa. Niistä on useaan otteeseen varoitettu.

Varoituksia ei kuitenkaan ole kuultu tai kuunneltu: on vähätelty. Varoittajia on epäasiallisesti halveksittu, pilkattu, mustamaalattu.

Varoittajat ovat myös esittäneet keinoja, joilla muslimiterrorismia voisi tehokkaasti rajoittaa. Näitäkään esityksiä ei ole otettu vakavasti.

Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Turun isku pitäisikin ymmärtää vakavana varoituksena, josta meidän on nyt korkea aika ottaa oppia. Olemme sen velkaa iskun uhreille.

Turun tapauksesta toistaiseksi saatujen tietojen pohjalta nostan esiin seitsemän kysymystä, joita kannattaisi miettiä.

1. Dublinin yleissopimus ja sen noudattamatta jättämisen merkitys

Pääepäilty tulee Marokosta ensin Eurooppaan ja oleskelee sitten vuoden 2015 lopulla ja vuoden 2016 alussa Saksassa. Siellä viranomainen rekisteröi hänet laittomana maahanmuuttajana.

Saksalaismediassa kerrotaan, että häntä epäiltiin väkivaltarikoksesta. Suomeen hän tulee todennäköisesti Ruotsin kautta.

– Jos pääepäilty ja hänen kaltaisensa maahantulijat olisivat aidosti turvapaikan tarpeessa, miksei turvapaikkaa haeta ensimmäisestä turvallisesta maasta?

Miten on mahdollista hakea turvapaikkaa Suomesta vaikka sitä ennen on jo asioitu Saksan viranomaisten kanssa?

2. Viranomaisten vakoiluvaltuuksien lisäämisen merkitys

Viranomaisten salaisten tiedusteluvaltuuksien kerrotaan olevan muissa EU-maissa Suomea laajemmat. Se ei ole poistanut terrori-iskuja, vaikka onkin uutisoitu, että tiedustelun avulla on joitain suunnitelmia pysäytetty.

Muissa EU-maissa tapahtuneista iskuista kuitenkin tiedetään, että viranomaisilla on ollut etukäteen tietoa mahdollisesta terrori-iskusta. Yleisökin on varoittanut epäilyttävästi henkilöistä. Myös Turun pääepäillystä oli tehty poliisille ilmoitus ennen iskua.

Runsaasta tiedon määrästä huolimatta, viranomaisten resurssit eivät riitä niitä analysoimaan ja ryhtymään toimiin iskujen estämiseksi.

– Miksi Suomen viranomaisille pitäisi nyt kiireellä lisätä vakoiluvaltuuksia ja kaventaa kansalaisten oikeusturvaa, vaikka sillä ei ilmeisestikään voida estää tällaisia terrori-iskuja?

3. Julkisten varojen ja järjestelmän hyväksikäytön merkitys

Pakolaiskriteerin täyttää vain pieni osa turvapaikanhakijoista. Tämän he epäilemättä tietävät.

Heistä osa majailee vastaanottokeskuksissa ja osa jossain muualla. Suomalaisten kustannuksella.

Kielteisestä päätöksestä voi valittaa. Kun hallintobyrokratia on valitusprosessien jälkeen varmistanut asian virallisesti, he voivat senkin jälkeen piilotella itseään. Osa suomalaisista, jopa kirkon piirissä, auttaa heitä tässä.

Lisäksi nämä hurskastelijat ovat äänekkäästi vastustaneet viranomaisten toteuttamia laittomien maassaoleskelijoiden niin sanottuja pakkopalautuksia.

Ihmisiä on kannustettu tottelemattomuuteen esivaltaa vastaan. Poliittisista syistä. Valtamedian tuella. Tietävät tämänkin.

Järjestelmää on houkuttelevan helppo käyttää hyväkseen – sinisilmäisten suomalaisten kustannuksella. Ilman että joutuu vastuuseen.

Näin tekevät myös turvapaikanhakijoilla bisnestä tekevät. Asianajotoimistoille tämä taitaa olla kultakaivos.

– Onko Suomi liiankin otollinen kohdemaa – murhapaikanhakijoille?

4. Viranomaisten harhauttamisen merkitys

Pääepäillyn iäksi ilmoitetaan 18 vuotta. Hänen kerrotaan käyttäneen Saksassa valehenkilöllisyyksiä. Mistä Suomen poliisi tietää, onko hänen ja muiden kaltaistensa ilmoitettu henkilöllisyys oikea?

Ruotsalaistutkimusten mukaan suuri osa turvapaikanhakijoista tulee maahan väärällä henkilöllisyydellä. Ja valtaosa alaikäisinä esiintyvistä valehtelee ikänsä.

Pääepäillyn kerrotaan tulleen Suomeen viime vuonna, jolloin hän olisi ilmeisesti ollut 17-vuotias. Alaikäinen…?

Jos kantasuomalainen valehtelee viranomaiselle henkilöllisyytensä tai ikänsä taloudellisen hyödyn tavoittelemiseksi, häntä luultavasti "palkitaan" sakoilla tai syytteellä (RL 16:5).

– Ohittaako poliittinen tarkoituksenmukaisuus myös yhdenvertaisuuden lain edessä?

5. Schengenin sopimus ja rajavalvonnan puuttumisen merkitys

Laittomat maahantulijat tietävät, etteivät he ole oikeutettuja turvapaikkaan. Heillä on yllyke keplotella aikansa yhdessä EU-maassa kunnes siirtyvät toiseen. Rajavalvonta puuttuu (osa Schengen-maista on tosin palauttanut rajavalvonnan väliaikaisesti).

He etsivät niistä suotuisaa poliittista ilmapiiriä ja tukijärjestelmien, viranomaistoiminnan ja oikeuslaitoksen heikkoutta ja käyttävät näitä hyväkseen.

– Ei kai rajavalvonnan palauttaminen sentään tee valtiosta suljettua vaan turvallisemman?

Oliko Suomi sen sulkeutuneempi silloin kun rajavalvonta toimi kuin mitä se on nyt? Aliarvioidaanko kansalaisten ymmärrystä?

6. Oikeusjärjestelmän ja rangaistusasteikon heikkouden merkitys

Kun mahdollinen pakkoluovutus Suomen valtion kyydillä uhkaa, yllyke syyllistyä rikoksiin kasvaa. Henki- ja seksuaalirikosten määrät ovat kasvaneet rajusti. Jos jää kiinni, luvassa on maksuton oikeudenkäynti. Ja ylläpito jatkuu.

Tuomiot ovat käytännössä mitättömiä rikoksen vakavuuteen nähden. Varsinkin ensikertalaiselle. Kotimaassa murhasta todennäköisesti langetettaisiin oikeudenmukaisesti kuolemanrangaistus.

Vankilaolot ovat aivan muuta kuin rikoksentekijän kotimaassa. Vankilassahan voi esimerkiksi opiskella. Ja voi päästä välillä jopa lomille. Kotiutustukeakin saattaa saada. Suomalaisten kustannuksella.

Kun tuomio on kärsitty, voi vapaasti siirtyä toiseen EU-maahan ja jatkaa siellä mihin on jäänyt.

– Jos rikoksesta tuomittu karkotetaan maasta, eikö hän pääse kuin koira veräjästä?

Olisiko tuomioistuinten rangaistusasteikkoa syytä koventaa erilaisesta kulttuuripiiristä olevien moraalinormiston edellyttämälle tasolle?

Olisiko lähtömaiden viranomaisten kanssa solmittava sopimus, jossa ne velvoitetaan ottamaan rikoksesta tuomitut kansalaisensa kärsimään rangaistus kotimaassaan?

7. Islamin vihaideologian merkitys

Muslimiterrorismia motivoi islamin vihaideologia. Se leviää netin kautta. Se leviää usein myös moskeijan ja siellä toimivan imaamin vaikutuksesta.

Terrorismiin syyllistyvät muslimimiehet etsivät siitä uskonnollisesti legitimoitua ratkaisua ongelmiinsa. Ne voivat liittyä sosiaalistumisen vaikeuteen tai omaan kulttuuri-identiteetin kriisiin vieraassa kulttuurissa (juurettomuus).

Terrorismiin syyllistyvä tietää olevansa huono muslimi, koska ei ole elänyt kuten kunnon muslimin pitäisi. Keino päästä paratiisiin ja kenties saada muslimiyhteisön hyväksyntä on jihad.

Ellei kyseessä ole itsemurhaisku, muslimiterroristit kuolevat usein kiinniottotilanteessa, mikä palvelee jihadistisen iskun tarkoitusta. Terroristi voi tällöin uskotella kaatuneensa taistelussa islamin puolesta. Islamin ideologian mukaan se varmistaa pääsyn suoraan paratiisiin.

Suomen poliisi ei kuitenkaan ammu tappaakseen ellei se ole välttämätöntä. Tällaisessa tilanteessa kun pääepäilty on haavoittunut ja pidätetty hänellä on yllyke jatkaa terrorismia jos siihen tarjoutuu mahdollisuus. Henkisesti on jo tehnyt valintansa.

Vahvistaako muslimiyhteisöjen kasvattaminen maahantulijoiden integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin? Entä lisääkö suurmoskeijoiden rakentaminen Suomen houkuttelevuutta muslimimaista tuleville?

***

Edellä esitetyt asiat eivät ole uusia. Samoja kysymyksiä on pyöritetty jo kauan. Olisiko korkea aika ryhtyä sanoista tekoihin?

Petteri Hiienkoski

 

Edit 23.82017: lisätty 7. kohta.

petterihiienkoski
Helsinki

Elokuva- ja tv-ilmaisun ja käsikirjoittamisen vastuuopettaja. VTM, TaK. Lastentarhanopettajavaimon aviomies ja neljän koululaisen isä. Toiminut aiemmin muun muassa vapaana toimittajana ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijana. *Sydän taivaassa, jalat tukevasti maassa.*
Käsitykseni edustavat vain itseäni ellei joku muu välttämättä katso olevansa jostain samaa mieltä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu