Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Sisäministeri kansalaisten turvallisuutta ja avointa yhteiskuntaa vastaan

  • Sisäministeri Paula Risikon esittämät toimet ja niiden perustelut eivät sovi yhteen. (Kuva: Eduskunta.)
    Sisäministeri Paula Risikon esittämät toimet ja niiden perustelut eivät sovi yhteen. (Kuva: Eduskunta.)

Sisäministeri Paula Risikon (kok.) lausunnot ovat kaikessa ristiriitaisuudessaan ja epäloogisuudessaan huolestuttavia.

Ministeri Risikolla ei Ylen TV 1:n Ykkösaamussa ollut esittää mitään olennaisesti uutta muslimiterrorismin torjumiseksi. Käytännössä ei ole keinoja seurata sen enempään maassa olevia kuin tänne tuleviakaan ISIS-terroristijärjestön taistelijoita. Suomen rajoja ei näet valvota (itärajaa lukuun ottamatta).

Sisäisestä turvallisuudesta vastaava ministeri ei sen takia edes tiedä, kuinka paljon heitä tällä hetkellä on maassa ja kuinka paljon vielä tulee. Kaikki on sen varassa, että he itse oma-aloitteisesti ottavat yhteyttä viranomaisiin.

Rajavalvonnan palauttamista sisäministeri ei edelleenkään suostunut harkitsemaan. Hän torjui sen sillä perusteella, ettei se hänen mielestään sopisi "avoimeen yhteiskuntaan". Tässä yhteydessä ministeri ei siis hyväksynyt kansalaisten turvallisuuden asettamista etusijalle.

Sen sijaan ministeri Risikko kiirehtii tiedustelulain uudistamista. Sillä laajennettaisiin viranomaisten salaisia vakoiluvaltuuksia, jotka kohdistuvat kansalaisiin. Hän vieläpä haluaa, että perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia kavennettaisiin nopeutetussa aikataulussa. Tämä tarkoittaa sitä, että laajennetut vakoiluvaltuudet ajettaisiin poikkeuksellisesti läpi vielä tämän eduskunnan aikana ilman, että kansalaiset pääsisivät ottamaan asiaan kantaa välillä vaaleissa.

Perusteluna vaatimukselleen ministeri Risikko ei tietenkään voi esittää "avoimen yhteiskunnan" puolustamisen tärkeyttä. Ei! Tässä yhteydessä hän perustelee esitystään sillä, että turvallisuus on etusijalla.

Kun kysymys on perustuslaillisten oikeuksien kaventamisesta, kansalaisten pitäisi ministerin mielestä luottaa viranomaisiin. Risikko korostaa myös tarvetta puuttua suomalaisten ”vihapuheeseen”. Hänen mielestään se voi näet helposti johtaa väkivaltaisuuksiin.

Sisäministeri Paula Risikon esittämät toimet ja niiden perusteluiksi esittämät tavoitteet tuntuvat olevan ristiriidassa keskenään niin pahasti, että herää epäilys, jättääkö ministeri kertomatta jotain olennaista. 

Kukapa ei olisi ministerin kanssa samaa mieltä siitä, että kansalaisten turvallisuutta pitää vahvistaa ja "avointa yhteiskuntaa" puolustaa? Mutta keinot, joita hän esittää tavoitteiden saavuttamiseksi, eivät näytä alkuunkaan vastaavan toisiaan.

Rajavalvonnan palauttaminen – jota Risikko vastustaa – parantaisi merkittävästi suomalaisten turvallisuutta eikä heikentäisi "avoimen yhteiskunnan" perusteita. Pikemminkin päinvastoin. Rajavalvonnalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko yhteiskunta avoin vai ei. Tai jos onkin, niin pikemminkin niin päin, että rajanvalvonnan puuttuminen on uhka avoimelle yhteiskunnalle.

Risikon vaatima vakoiluvaltuuksien lisääminen viranomaisille – etenkin kun niitä ilmeisesti käytettäisiin sananvapauden rajoittamiseen suomalaisten "vihapuheen" torjumisen varjolla – kohdentuu sen sijaan suoraan "avoimen yhteiskunnan" perusteita vastaan.

Vaikka sisäministeri olisi valmis jättämään kansalaisten perusoikeuksien turvaamisen viranomaisten harkintaan, toivottavasti kansanedustajat eivät ole asian suhteen niin sinisilmäisiä ja lyhytnäköisiä. Avoimen yhteiskunnan puolustamiseksi ja väärinkäytösten estämiseksi on välttämätöntä, että vakoilua koskevaa viranomaistoimintaa ja vallankäyttöä vallanjaon sekä perustuslain ja muiden lakien avulla tarkoin säännellään ja rajoitetaan.

Ilmeistä on, että muslimiterrorismia ei vakoiluvaltuuksien laajentamisella estetä eikä kansalaisten turvallisuutta sen varalta olennaisesti paranneta. Uhattuna sen sijaan on avoin yhteiskunta ja arvot, joiden varaan se rakentuu.

Petteri Hiienkoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Schengen asetuksen rajasäännösten nojalla sisärajavalvonta voidaan ottaa nähdäkseni Suomessakin käyttöön, jos sisäministeri Risikko ja hallitus niin haluaisi, koska maamme sisäinen turvallisuus on alentunut huomattavasti.

http://www.europarl.europa.eu/meetdocs/2014_2019/plmrep/AUTRES_INSTITUTIONS/COMM/COM_11B/2015/12-21/COM_C(2015)7100_FI.pdf (kohdat 6-8)

Ko. lausunnon kohdassa 11 on todettu lausunnon koskevan Saksan ja Itävallan päätöksiä palauttaa rajavalvonta sisärajoille ja jatkaa sitä.

Jos kerran Saksalla on monien muiden jäsenmaiden kanssa oikeus valvoa sisärajaa, niin on jokseenkin suuri ihme ettei Suomella olisi samaa oikeutta. Tuleehan Ruotsista edelleenkin turvapaikan hakijoita ja ilmeisesti muitakin henkilöitä joista ei tiedetä mitään.

Ruotsin kauttahan tuli alunperin Saksasta lähtenyt turvapaikan hakija, joka teki terroriteot Turussa. Kun kerran näyttäisi siltä että myös sisärajat "vuotavat" Saksan ja muiden lähellä olevien maiden kohdalla, niin sitä suuremmalla syyllä myös Suomen tulisi ottaa sisärajavalvonta käyttöön. Näin mikäli päättäjät ajattelevat maamme sisäistä turvallisuutta ja kansalaisiaan.

Jokseenkin tuore kirjoitus kertoo Tanskan siirtävän sotilaita sisärajavalvontaan. https://beta.oikeamedia.com/o1-38725
"Tanskan hallitus on jo aiemmin oikonut väärinkäsityksiä. Kun Tanska otti käyttöön rajavalvonnan vuonna 2016, hallitus päätti jo tuolloin käyttää sotilasvoimia rajavalvontaan. Päätös tehtiin siksi, että poliisia voitaisiin käyttää sille kuuluviin muihin tehtäviin."

Noin siis toimitaan Tanskassa maan sisäistä turvallisuutta ajatellen.

Petteri Hiienkoski

#1. Kiitos kommentista! Suomella on Schengen-sopimuksenkin puitteissa mahdollisuus palauttaa rajavalvonta.

AINA on myös mahdollisuus pidättäytyä kansainvälisen sopimuksen täytäntöönpanosta joko rajatuilta osin tai kokonaan, tehdä sopimukseen varauma, ellei halua irtisanoutua sopimuksesta kokonaa.

Suvereenin maan hallituksella on MAHDOLLISUUKSIA järjestää sisärajojensa valvonta maansa ja kansalaistensa turvallisuuden takaamiseksi.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Kovin koominen on sekä presidentti Niinistön että ministeri Risikon ilmaisu rajavalvonnan käyttöön ottamisesta, että se olisi rajojen sulkemista. Rajojen sulkeminen oman käsitykseni mukaan on silloin kun kukaan ei pääse kulkemaan rajan yli. Rajavalvonta taas ei estä rajan ylittämistä esittämällä asianmukaiset matkustusasiakirjat. EU kansalaisille on omat vaatimukset ja kolmannen maan kansalaisille omansa.

Antavatko em. tahot tahallaan vääränlaisen kuvan vai käyttävätkö vain tahattomasti väärää ilmaisua? Tuon kun tietäisi. ;)
Onko Saksa tai ne maat joilla on ollut käytössä rajavalvonta suljettuja yhteiskuntia? Eivät ole vaan elo jatkuu kuten ennenkin, mutta hieman ainakin turvallisemman tuntuisena.

Petteri Hiienkoski

# 2. Enpä ole tullut ajatelleeksi!

Mielestäni se on silkkaa poliittista retoriikkaa, pupulismia. "Sulkea rajat" kuulostaa kielteisemmältä kuin "rajavalvonnan palauttaminen". Se herättää MIELIKUVAN siitä, että joku maa estäisi tykkänään rajaliikenteen, mikä tietenkin on täysin järjetöntä.

Itse asiassa myös termi "vapaa liikkuvuus" on poliittista retoriittaa. Täsmällisempää olisi puhua "valvomattomasta liikkumisesta" tai vielä täsmällisemmin "terrorismin ja rikollisuuden vapaasta liikkuvuudesta".

Käyttäjän TaskinenMika kuva
Taskinen Mika

Mistä lienee syntyny näille Pelttareille tämä viha suomalaisia kohtaan.

Petteri Hiienkoski

#3. En tiedä onko kysymyksessä suoranainen viha. Mielestäni tämä johtuu EU-integraatiosta. Identifioidutaan EU-eliitin pönkittämään ylikansalliseen EU-ideologiaan enemmän kuin Suomen kansaan ja suomalaisuuteen.

Vallitseva ulkopoliittinen suuntaus - jonka mukaan Suomen pitää olla EU-ytimissä mallioppilaana etunenässä toteuttamassa ylikansallisia päätöksiä - jota orjallisesti noudatetaan on johtanut siihen, että hallitus on olosuhteiden muututtua kykenemätön ajamaan Suomen ja suomalaisten etua.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset