*

Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Suomea integroidaan Euroopan yhteiseen puolustukseen – millä mandaatilla?

  • Pääministeri Sipilä kertoo sopineensa asioista Macronin kanssa. (Kuva: Ppntori/Wikipedia.)
    Pääministeri Sipilä kertoo sopineensa asioista Macronin kanssa. (Kuva: Ppntori/Wikipedia.)
  • Presidentti Macronin kannatus romahti vain muutama kuukausi valintansa jälkeen. (Kuva: Presidencia de la República Mexicana.)
    Presidentti Macronin kannatus romahti vain muutama kuukausi valintansa jälkeen. (Kuva: Presidencia de la República Mexicana.)
  • Liittokansleri Angela Merkelin odotetaan voittavan liittopäivävaalit. (Kuva: Press Service of the President of Russia.)
    Liittokansleri Angela Merkelin odotetaan voittavan liittopäivävaalit. (Kuva: Press Service of the President of Russia.)
  • Presidentti Niinistö on ajanut yhteistä EU-puolustusta. (Kuva: Michał Józefaciuk / Wikipedia.)
    Presidentti Niinistö on ajanut yhteistä EU-puolustusta. (Kuva: Michał Józefaciuk / Wikipedia.)
  • Kokoomusjohtaja Orpo puhui kesällä arvojen tärkeydestä. (Kuva: Paasikivi / Wikipedia.)
    Kokoomusjohtaja Orpo puhui kesällä arvojen tärkeydestä. (Kuva: Paasikivi / Wikipedia.)
  • Komission puheenjohtaja Juncker ajaa ylikansallista EU-integraatiota virkansa puolesta. (Kuva: Factio popularis Europaea.)
    Komission puheenjohtaja Juncker ajaa ylikansallista EU-integraatiota virkansa puolesta. (Kuva: Factio popularis Europaea.)

Verkkouutiset julkaisi viikko sitten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulevaisuuden kannalta hämmentävän uutisen. Sen mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi Ylen Haloo Eurooppa -podcast-ohjelmassa Suomen liittoutuneen Ranskan kanssa Euroopan yhteisen puolustuksen rakentamiseksi.

– Me ollaan sovittu Macronin kanssa, että liittoudumme yhteisen puolustuksen eteenpäinviemiseksi. Saksa on siinä kolmas kumppani, Sipilä totesi Kokoomuksen Verkkouutisten mukaan.

Tavoite olla integraation ytimessä EU:n puolustusyhteistyön tiivistämisessä johtaa yhä syvempään ristiriitaan sotilaallisen liittoutumattomuuden kanssa.

Intoilu vaikuttaa järjettömältä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka kuuluu valtion suvereeniuden ja turvallisuuden ydinalueisiin. Se on jätetty Euroopan yhdentymisessä tiiviimmän yhteistyön soveltamisalueen ulkopuolelle.

Näistä tehtävistä suvereenit valtiot ovat näet haluttomia luopumaan ainakin normaalisti. Integraation edistäminen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on sen takia arvioitu kaikkein vaikeimmaksi. Sen on myös pelätty johtavan unionin hajoamiseen tai ainakin pirstoutumiseen, koska kaikki eivät ole siihen valmiita. Yhdentyminen on sen takia ollut ensisijaisesti talousintegraatiota. Sekään ei ole edistynyt toivotulla tavalla. Kiirehtiminen on johtanut unionin pirstoutumiseen (esim. euroalue). 

Arvioin 14.6.2017 julkaisemassani blogi-kirjoituksessa kesällä tapahtuneen hallituskriisin ja Perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoamisen syitä. Kirjoituksessani Poikkeuslaista liittovaltiokehitykseen eli miksi eduskuntaryhmät hajoavat korostin ulkopoliittisten motiivien merkitystä sille, miksi hallitus oli pidettävä pystyssä ilman että Jussi Halla-ahon Perussuomalaiset pääsisivät vaikuttamaan politiikan suuntaan. Suomen ulkopolitiikka on kaventunut yhteen asiaan. Se on EU.

– Uusi vaihtoehto -nimisen eduskuntaryhmän muodostumiseen on merkittävämpiäkin syitä kuin muutama ministerinsalkku. Pyrkimys integroida Suomea tiiviimmin Euroopan Unioniin on niistä tärkein. Britannian EU-eron (Brexit) jälkeen poistui pidäke liittovaltiokehityksen tieltä. Ranskan uusi presidentti Emmanuel Macron ajaa yhdessä Saksan liittokansleri Angela Merkelin kanssa tiettävästi rahaliiton ja pankkiunionin tiivistämistä.

Kuten useimmat ehkä jo tietävät pääministeri Sipilän, valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) silloiset selitykset arvoista eivät olleet todellinen syy sille, etteivät Perussuomalaiset enää kelvanneet hallitukseen. Ilmeisesti myös presidentti Sauli Niinistön vaatimat katumusharjoitukset liittyivät samoihin tekosyihin, joilla Halla-ahon johtamalta puolueelta piti estää pääsy valtioneuvostoon.

Ongelma ei missään vaiheessa ollut se, ettei puolue olisi sitoutunut hallitusohjelmaan. Todellinen uhka oli päinvastoin juuri se, että Halla-ahon johtama puolue nimenomaan oli hallitusohjelmaan sitoutunut. Hallitusohjelma ei näet sopinut presidentti Niinistön suunnitelmiin eikä ilmeisesti sen takia myöskään kelvannut hallituskumppaneille. Kirjoitin taustamotiiveista kesällä seuraavasti:

– Suomen hallitus saadaan tukemaan tätä kehitystä korostamalla etenkin Venäjän uhkaa ja herättämällä ilmeisen perusteettomia toiveita EU:n yhteisen puolustuksesta. Presidentti Niinistö näyttää olevan erityisen aktiivinen puolustusyhteistyön tiivistämisessä, vaikka unionista ei edes ole mahdollista muodostaa puolustusliittoa ainakaan niin kauan kuin NATO on olemassa. Suunnitelmia ei kuitenkaan ole äänestäjille avoimesti kerrottu.

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) totesi syyskuun alussa Jyväskyssä pitämässään puheessa, että "Euroopan unionissa ollaan ottamassa pitkää harppausta puolustusyhteistyön syventämiseksi". Hän vaati, että "Suomen on oltava edistämässä tiivistä puolustusyhteistyötä".

Presidentti Niinistö on osoittanut ajavansa EU:n puolustusintegraation syventämistä, mikä Suomen kaltaisen itsenäisen valtion päämieheltä on jossain määrin erikoista. Mahdollisesti hän myös lähetti Virkkusen juoksutytökseen tässä asiassa.

Virkkunen kritisoi, osin aiheestakin, sitä, etteivät "Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kovin kärki, presidenttiehdokkaat tai entinen pitkän linjan ulkoministeri" keskustele analyyttisesti turvallisuuspolitiikasta. Mitään erityisen analyyttistä, saati laajakatseista, ei tosin ole sen mitään sanomattaman mantran toistelemisessa, että "turvallisuusympäristömme on muuttunut". Nykyinen ulkoministeri Timo Soini (sin.) näytä juuri muuhun kyenneen.

Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, hallitus tai sitä tukevat poliittiset tahot saattavat vielä ryhtyä paisuttelemaan Venäjän uhkaa, jolla hanketta Suomen integroimiseksi EU-puolustukseen vauhditettaisiin. Edellisestä "trollijahdista" alkaakin olla jo tovi.

Hallitus on tekemässä suurta ja peruuttamatonta muutosta ajaessaan EU:n puolustusintegraation syventämistä.

  1. Suomi on antamassa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa enenevässä määrin muiden käsiin, jolloin liikkumavaramme keskeisimmällä itsemääräämisoikeuteen ja turvallisuuteen vaikuttavalla alueella kaventuu.
  2. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen integraatio koskee suvereenin valtion ydintehtäviä ja on ratkaisevia askelia kohti EU-liittovaltiota.
  3. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen päätöksenteko joka etenkin Suomelle on kriittinen "kohtalonkysymys" vaikeutuu, jäykistyy ja hidastuu laajassa monenkeskisessä yhteistyössä, mikä todennäköisesti myöhemmin johtaa vallan keskittämiseen Brysseliin.
  4. Suomen ja muiden EU-maiden ulko- ja turvallisuuspoliittiset intressit poikkeavat toisistaan radikaalisti, jolloin suomalaiset joutuvat käytännössä monen muun eri EU-maan ulko- ja turvallisuuspolitiikan maksajiksi.

Tuntuu käsittämättömältä, että keskeisestä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta ratkaisusta ei ole käyty avointa ja perusteellista julkista keskustelua. Pääministeri vain ilmoittaa jossain haastattelussa sopineensa asiasta Macronin kanssa.

Luulisi, että surullisen kuuluisasta pienen piirin EMU-ratkaisusta  jolla Suomi liittyi rahaliittoon ja luopui kokonaan omasta rahapolitiikastaan olisi jo jotain opittu. Sitäkin laskua maksetaan vielä ja kauan. Silloinkaan ei kysytty niiltä, jotka laskun maksavat.

Hallitusohjelmaan ei ole tehty mitään kirjausta siitä, että Suomi olisi etunenässä ajamassa Euroopan yhteisen puolustuksen rakentamista. Hallitusohjelmaan on päinvastoin kirjattu, ettei hallitus ole syventämässä integraatiota. Perussuomalaisten edustakuntaryhmän hajottua strateginenkin hallitusohjelma joka kuitenkin on hyväksytetty eduskunnassa näyttää muodostuneen "kuolleeksi kirjaimeksi".

Mikä ylipäätään on perustuslain ja demokraattisten periaatteiden merkitys, jos hallitus ja sen pääministeri toimivat näin leväperäisesti hallitusohjelmasta välittämättä ja kansan mielipidettä kysymättä?

Petteri Hiienkoski

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

OVAT PÄÄTTÄNEET toteuttaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan, mukaan lukien asteittain määriteltävä yhteinen puolustuspolitiikka, joka saattaa johtaa yhteiseen puolustukseen tämän sopimuksen 42 artiklan mukaisesti, sekä näin lujittaa Euroopan ominaislaatua ja riippumattomuutta rauhan, turvallisuuden ja edistyksen edistämiseksi Euroopassa ja maailmassa,

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML...

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

#1. Presidentti Niinistön ja pääministeri Sipilän lausuntojen perusteella tämä hallitus on nimenomaan ajamassa EU:n yhteistä puolustusta.

Tässä saattaa käydä kuten EMU:n kohdalla: osa Länsi-Euroopan maista (Saksa, Ranska, Italia, Benelux...) sopii yhteisen puolustuksen muodostamisesta jollakin aikavälillä ja muut jäävät ulkopuolelle.

Koko ajan on toistettu, ettei muodostettaisi rinnakkaista tai kilpailevaa organisaatiota Natolle, mutta yhteinen puolustus, jota Suomen nykyjohto ajaa, on väistämättä sellainen. Markel näyttää olevan napit vastakkain Trumpin kanssa eikä halua nostaa Saksan puolustusmenoja vaaditulle 2%-tasolle.

Itä- ja Keski-Euroopan 3SI-maat, jotka ovat USA:n suojeluksessa, saattavat vielä sanoa sanottavansa tähän.

Suomen johto näyttää joka tapauksessa valitsevan Länsi-Euroopan maat mieluummin kuin USA:n?

Ja mikä on hinta? Suomaiset tarjoavat tykinruokaa Ranskan ja Saksan suurvalta-aseman pönkittämiseen, avointen ovien ulkomaalaispolitiikka jatkuu, sisäiset ristiriidat kasvavat ja totalitariset piirteet vahvistuvat?

Käyttäjän EliasRantanen kuva
Elias Rantanen

Tässä syvin ja varsinainen syy miksi Suomen nykyinen hallitus ja presidenntti kannattaa EU:n liittovaltio kehitystä: "EU:n ”presidentit” katsovat viimeistään kriisivuosien osoittaneen euromaat liian erilaisiksi sopiakseen yhteen toistensa ja yhteisen valuutan kanssa. Ja kun euro ei voi samaan aikaan mukautua useiden erilaisten euromaiden tarpeisiin, on jäsenmaiden mukauduttava euron edellytyksiin.

Ehdotukset näyttävät monin paikoin menevän pidemmälle kuin EU:n voimassa olevat perussopimukset antaisivat tilaa. Talouden yhteisvastuu esimerkiksi on yhä ainakin paperilla kiellettyä, mutta sopimuksista huolimatta radikaalit muutokset ovat nyt EU:n virallisia tavoitteita eivät vain eurokammoisten harhanäkyjä.

Tämä tarkoittaa, että nykyisenlainen euro on vain välivaihe, josta kiinni pitäminen vie Suomeakin vähitellen vaikean valinnan eteen. Euro rahayksikkönä ei välttämättä muutu muuksi, mutta sen taustalla liittoa koossa pitävä hallinto- ja valtarakennelma muuttuu sitäkin enemmän.

Samalla muuttuvat Suomen asema ja suhde euroon. Ennen pitkää on pakko valita: liittovaltio tai ero."

Ja ainoa vaihtoehtohan on ero eurosta ja EU:sta. Nyt Suomea viedään kuin pässiä narusta. Eu:n pyrökraatit vie ja ja suomalaiset vikisevät leikkausten, valtiovelan kasvun, suurtyöttömyyden, laittoman maahanmuuton ja Islamilaisen invaasion kurimuksessa.

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

#2. Joiden arvioiden mukaan Suomen täytyy ottaa alijäämän kattamiseen velkaa voidaksemme ylläpitää Saksan ylijäämätaloutta.

Länsimaiden velkaantuminen jatkuu, ainakin joidenkin. Jos läntiset rahoitusjärjestelmät romahtaisivat, vahvoilla ovat nähdäkseni ainakin USA ja Saksa. Dollarin romahtaminen lienee vähiten todennäköistä.

Taloutta kriittisemmäksi muodostunee avointen ovien maahanmuuttopolitiikka ja islamisaatio. Länsi-Euroopan maiden sisäinen koheesio murenee, poliisivaltion piirteet vahvistuvat ja "avoin yhteiskunta" ja sananvapaus esiintyvät enää juhlapuheissa.

Itä- ja Keski-Euroopan 3SI-maat, jotka ovat USA:n suojeluksessa, ovat valinneet toisen tien ja konflikti Länsi-Euroopan maiden kanssa saattaa syventyä, jos EU-Komissio kiristää otteitaan niitä vastaan.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Olemme jo n. 60-70-prosenttisesti liittovaltiossa. Loppuun mennään askel kerrallaan ja tämä on yksi näistä askeleista. Niistä vain kerrotaan hallituksen toimesta noin ihan kuin ohimennen.

Jos kansalaiset äänestää EU-mielisiä puolueita, niin tahti ei muutu.

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

#3. Varmasti käy. Valtion ydintehtävät ja suvereniteetti on kuitenkin pääosin edelleen jäsenvaltioilla.

Presidentti Niinistö tuli paljastaneeksi visionsa Euroopan tulevaisuudesta, kun hän USA-vierailun tiedotustilaisuudessa kertoi miten hän oli kuvaillut EU:n merkitystä Trumpille.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Hienoa, kohti liittovaltiota tukka hulmuten! Me olemme orjakansaa, me emme itse pysty hoitamaan kunnolla omia asioitamme. Eihän ne eeuun herrat hääppösiä ole, mutta aina ne voittaa meidän lipposemme ja sipilämme.

Meillä on kiire puolustuksen kanssa. Toissatalvena Putin lähetti toista tuhatta spetznatsia Suomeen raja-aitaan tehdyn reiän kautta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset