YLE ja STT vastuussa mielipidevainoista

Kaksinaismoralismilla ei tunnu olevan mittaa eikä määrää kun valtamediassa provosoidaan ja provosoidutaan. Ilmapiiri on jännittynyt. Sosiaalisessa mediassa (some) keskustelun yllä leijuu uhka joutua syytetyksi vihapuheesta, rasismista, häiriköinnistä, kunnianloukkauksesta. Tämä ei ole tervettä.

Näyttää siltä, että sanan- ja mielipiteenvapaus alkaa olla yhä harvempien etuoikeus, vaikka Internetin piti tuoda se kaikkien ulottuville. Siitä saavat nauttia lähinnä ne, joilla on valta.

Avoimen yhteiskunnan periaatteiden piti varmistaa se, ettei valtaa käytetä väärin kansalaisia vastaan. Todellisuus näyttää olevan toinen.

Kuluneella viikolla on uutisoitu näyttävästi tapauksesta, jossa vastakkain oli valtionmedia YLE ja yksityinen some-kirjoittaja.

Viime keväänä oli vastaava tapaus. Siinä vastakkain oli Suomen Tietotoimisto STT ja niin ikään yksityinen some-kirjoittaja.

Molemmissa tapauksissa kriittinen kirjoittaja oli kansanopisto-opettaja, jonka työnantajaan valtamedian edustaja otti yhteyttä.

YLE-toimittajan yhteydenotto some-kirjoittajan työnantajaan

Maikkarin EVS-ohjelmassa haastateltiin torstaina kansanopisto-opettaja Tero Hannulaa. Hänen kerrottiin suoltaneen noin puolen tusinaa kriittisiä twiittejä, joiden kohteena oli Ylen Pressiklubin toimittaja Sanna Ukkola.

Tämä esiintyi ohjelmansa alussa viikko sitten intiaanipäähineessä kritisoiden sillä turhasta loukkaantujia. Miss Helsinki -kisoissa oli näet vedetty sulkapäähineitä päähän sillä seurauksella, että asiasta vedettiin herneitä nenään saamelaisnuorten puheenjohtajaa ja valokuvauksen professoria myöten.

Hannula ilmeisesti kritisoi Ukkolaa vähemmistöryhmien syrjinnästä ja järjesti Twitterissä pilailukyselyn Pressiklubin vetäjän seuraavasta päähineestä. YLE-toimittaja koki häiritsevinä twiitit, joita oli ollut useampia. Hän otti yhteyttä Hannulan esimieheen twiittailun loppumiseksi.

Se oli valtamediallekin liikaa. Ainakin punavihreälle medialle, jota Ukkolan näkemykset ärsyttivät.

Punavihreän median "vastaisku"

"Anarkistiksi" ilmoittautuva Voima-lehden vt. päätoimittaja Suvi Auvinen kritisoi Image-lehden blogissaan Ukkolaa sananvapauden rajoittamisesta:

Yksi Suomen suurinta mediavaltaa käyttävistä toimittajista vaatii kovaan ääneen sananvapautta, ja yrittää saada potkut yksityishenkilölle, jonka twiitit eivät miellytä häntä. Ukkolan moraalia on voitu kyseenalaistaa jo kauan, mutta yritys kampittaa Hannula tämän työnantajaa painostamalla on uusi rimanalitus jopa Ukkolalta. Kenties toimittaja Ukkolan olisi hyvä keskustella oman työnjohtonsa kanssa Ylen toimittajalle sopivasta somekäyttäytymisestä eikä keskittyä häiriköimään satunnaisia twiittaajia, Auvinen neuvoi valtionmediaa.

Ukkola esitti Auvisen kirjoituksesta oikaisuvaatimuksen Imagen päätoimittajalle:

Auvinen väittää blogissaan, että yritän saada potkut yksityishenkilölle. Tämä ei pidä paikkaansa. On totta, että olen lähestynyt Hannulan esimiestä, mutta en ole vaatinut hänelle potkuja, kirjoitti Ukkola oikaisupyynnössään.

Vastauksen mukaan oikaisuun ei ole aihetta, koska blogissa ei ole faktavirhettä vaan kysymys on vain Auvisen "kärkkäästä mielipiteestä". Ukkolan kerrotaan tehneen blogikirjoituksesta selvityspyynnön poliisille.

Auvinen puolestaan kertoi soittaneensa Helsingin poliisiin kysyäkseen häiriköintitapauksia koskevista ohjeista. Komisario Jarmo Heinonen arvioi, että poliisin ohjeistus on ymmärretty väärin: 

Poliisi ei anna tehtäväksi yksityishenkilöille ottaa yhteyttä ihmisten työnantajiin, poliisi selvittää nämä tapaukset eikä ulkoista työtehtäviään. Ylipäätään ihmisten työnantajiin otetaan yhteyttä äärimmäisen harvoin, jos henkilö esimerkiksi työskentelee lasten kanssa ja on potentiaalisesti vaarallinen, kyllä tilanteet ensisijassa poliisi selvittää suoraan tekijän kanssa. Äärimmäisen harvoin se kuuluu ihmisten työnantajille mitä nämä vapaa-ajallaan tekevät, komisario Heinonen vakuutti Auvisen mukaan.

Myös Vihreän Langan toimituspäällikkö Sammeli Heikkinen riensi tuomitsemaan sen, että toimittaja yritti "vaientaa keskustelua yhteydenotolla yksittäisen kansalaisen työnantajaan". Hänen mukaansa Ukkolan kolumni, jossa tämä perusteli yhteydenottoa työnantajaan viestien määrällä ja niiden henkilöön menevällä luonteella sekä poliisin ohjeilla, pahensi tilannetta:

Yle tuli väittäneeksi, että tämä tietty Etelä-Pohjanmaalla elävä kansalainen on häirikkö. Sen kertoo teille Suomen yleisradioyhtiö, joka toimii teiltä kansalaisilta kerättävillä verorahoilla, päätteli Heikkinen.

Hänen mukaansa Ylen olisi pitänyt "perääntyä, pyytää anteeksi ja pestä loppu likapyykki Ison pajan pesulassa".

"Yhteydenotto työnantajaan ei asiallista"

Ylen etiikkapäällikkö Timo Huovinen totesi Helsingin Uutisissa "yleisellä tasolla", että "Ylen – ja sen toimittajien – tulee julkisen palvelun laitoksena kestää tavallista voimakkaampaa kritiikkiä".

Suomen Kuvalehden toimittaja Mikko Niemelä tiivisti asian niin, että Ukkola välttyi varoitukselta, vaikka tämän esimies Riitta Pihlajamäki myönsi, että "Yhteydenotto twiittaajan työnantajaan ei ollut asiallista".

Hannula harkitsee Iltalehden mukaan rikosilmoituksen tekemistä Ukkolasta ja tämän esimiehestä, koska nämä ovat hänen mukaansa kirjoittaneet tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan hänelle vahinkoa. Hannula aikoo myös tehdä Ylestä kantelun Julkisen sanan neuvostolle (JSN) "kun hänen arkensa on päässyt tasoittumaan".

Tapaus STT

YLE-toimittaja Ukkolan tapaus on mielenkiintoinen, koska se muistuttaa kokemustani Suomen Tietotoimistosta (STT). Suhtautuminen STT-tapaukseen näyttää kuitenkin olleen erilaista.

STT-toimittaja Elina Korkee soitti sunnuntaina 7.5.2017 ja arvosteli some-päivityksiäni ja kriittisiä mielipiteitäni. Hänen mielestään ne ovat sopimattomia, koska olen mediaopettaja kansanopistossa. Hän mainitsi Facebookissa julkaisemani sarkastisen kritiikin YLE:n islam-uutisoinnista.

Hämmästelin sitä, että arvossa pitämäni uutistoimisto puuttuu yksityisen kansalaisen some-kirjoitteluun ja mielipiteisiin. Ihmettelin, eikö sen pikemminkin tulisi olla huolissaan valtionmedian journalismin tilasta ja kritisoida sitä.

Yhteydenotto vaikutti niin uskomattomalta, että jouduin varmistamaan, ettei kysymys ollut pilasoitosta. Pyysin päätoimittaja Mika Petterssonilta selvennystä mistä on kysymys. Hän toisti saman kuin toimittaja Korkee: mediaopettaja ei saisi kirjoittaa somessa kuten olen kirjoittanut.

Ihmettelin STT:n toimintaa ja kysyin, seuraako se kaikkien mediaopettajien Facebook-päivityksiä ja puuttuu niihin. En saanut vastausta.

STT-toimittaja otti yhteyttä työnantajaan

Esimieheni ilmoitti, että STT-toimittaja on ottanut häneen yhteyttä. Hänen mukaansa Elina Korkee oli valittanut some-kirjoituksistani myös hänelle.

Sain työnantajaltani kirjallisen varoituksen yksityisten some-päivitysteni takia. Esimieheni piti niitä opettajalle sopimattomina ja viittasi STT-toimittajan yhteydenottoon.

STT ei välttämättä toiminut oma-aloitteisesti vaan jonkun toimeksiannosta. Minulla ei ole mitään tekemistä STT:n kanssa enkä ennen yhteydenottoja ole kirjoittanut siitä sanaakaan. Toimeksianto saattoi tulla YLE:ltä, jonka uusi- ja ajankohtaisjournalismia olen erityisesti kritisoinut. Päätoimittajana toimi tuolloin Atte Jääskeläinen, jolle helmikuussa kirjoitin kriittisen kirjeen.

YLE uutisoi 8.3.2017, että se palaa STT:n asiakkaaksi mutta toistaiseksi vain väliaikaisesti. Taloudellisesti merkittävä asiakkuussopimus vakinaistettiin lokakuun alussa.  

YLE- ja STT-tapausten eroavuudet

Kollegani Tero Hannulan työnantaja näyttää olleen siinä määrin valistunut, ettei opettajan yhteiskunnallista aktiivisuutta ilmeisesti pidetty vääränä. Ainakin näyttää siltä kuin se olisi tunnustettu hänelle kuuluvana perusoikeutena.

Katsomustemme eroavuuden lisäksi minun ja Hannulan välillä näyttää olevan eroa myös siinä, että kritiikkini kärki on uutis- ja ajankohtaisjournalismin sisällössä. Fokukseni ei ollut niinkään yksittäisessä toimittajassa kuten ilmeisesti Hannulalla.

Eroa on siinäkin, että kun STT-toimittaja otti yhteyttä työnantajaan YLE-kriittisten some-kirjoitusten takia, se ei herättänyt valtamedian huomiota. Perussuomalaisten Suomen Uutiset julkaisi 26.5.2017 kuitenkin jutun, joka perustui some-päivityksiini ja blogikirjoitukseeni US Puheenvuorossa.

Suomen Uutisten juttu

Toimittaja Ilkka Janhusen mukaan "STT:n tarkistussoitto" näyttäytyy "yrityksenä rajoittaa kansalaisen sananvapautta". Hän kysyi STT-toimittaja Korkeelta, miksi STT soittaa tavalliselle kansalaiselle kysyäkseen hänen kriittisestä Yle-kirjoittelustaan.

Taustalla oli ajatus, että meillä (STT:ssä) jutun tekemiseen olisi saattanut olla perusteita, jos tämä henkilö on media-alan opettajan tehtävissä ja hän silti samalla väittää mediaa valehtelijaksi, niin se vaikuttaa aika oudolta, STT-toimittaja selitti Janhusen mukaan.

Kysymykseen sananvapaudesta STT-toimittaja vastasi vetoamalla siihen, että kyse olisi "ehkä vihapuheesta" ja olisin "kirjoittanut joistain henkilöistä halventavaan sävyyn".

– Sananvapauteen liittyy vastuu. Hän [Petteri Hiienkoski] on kirjoittanut Ylestä Facebookissa ”valehtelijoiden klubina”. Tätä ihmeteltiin ja mietittiin, onko kyse ollut ehkä vihapuheesta. Hän oli myös kirjoittanut joistakin henkilöistä halventavaan sävyyn, väitti STT-toimittaja Suomen Uutisten mukaan.

Toimittaja Janhusen kysymykseen siitä, millä tavalla se olisi vihapuhetta, jos joku sanoo Yleisradiota valehtelijoiden klubiksi, ketä henkilöä tai henkilöitä se voisi loukata ja miten, STT-toimittaja Korkee vastasi lyhyesti: Mahdollisesti vaikka Atte Jääskeläistä (Ylen päätoimittaja).

Jutun mukaan STT:n päätoimittaja Pettersson vahvisti tietävänsä tapauksen, mutta löi toimittaja Janhuselle "luurin korvaan" kuultuaan, että tämä oli tekemässä juttua siitä.

"Mielipidevainot ovat totta"

Se, että toimittaja kantelee mediakriittisiä kommentteja somessa esittäneen henkilön työnantajalle, ei ole asianmukaista. Sanan- ja mielipiteenvapaus on riippumaton näkemysten poliittisesta väristä.

Punavihreän median toimittajien Suvi Auvisen ja Sammeli Heikkisen kritiikki YLE-toimittaja Ukkolaa ja tämän esimiestä kohtaan soveltuu lähes sellaisenaan STT-päätoimittaja Petterssoniin ja toimittaja Korkeeseen.

Raskauttavaksi asian tekee se, että perusoikeuksien rajoittamiseen syyllistyvät institutionaalisen median edustajat. Heidänhän pitäisi virkansa puolesta päinvastoin edistää sanan- ja mielipiteenvapautta.

Mahdollisissa rikosepäilyissä tutkinta kuuluu poliisille – ei valtamedialle. Median toimissa on noitavainojen piirteitä.

Katsomuseroista huolimatta olen täysin samaa mieltä opettajakollega Tero Hannulan kanssa siitä, että "toimittajien on siedettävä enemmän kritiikkiä kuin muiden". Oikeus kritisoida median toimintaa on tärkeä osa sanan- ja mielipiteenvapautta. Mediakritiikki on enemmän kuin tarpeellista kun toimittajat eivät enää toimi tehtäviensä edellyttämällä tavalla.

Tapaukset osoittavat, että elämme länsimaisen demokratian tulevaisuuden kannalta todellisia "vaaran vuosia".

Petteri Hiienkoski

petterihiienkoski
Helsinki

Elokuva- ja tv-ilmaisun ja käsikirjoittamisen vastuuopettaja. VTM, TaK. Lastentarhanopettajavaimon aviomies ja neljän koululaisen isä. Toiminut aiemmin muun muassa vapaana toimittajana ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijana. *Sydän taivaassa, jalat tukevasti maassa.*
Käsitykseni edustavat vain itseäni ellei joku muu välttämättä katso olevansa jostain samaa mieltä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu