Oma maa viimeiseksi -politiikan kova hinta

Olen kritisoinut valtionmedian poliittisesti ja ideologisesti värittynyttä ja yksipuolista, sanalla sanoen harhaanjohtavaa, uutis- ja ajankohtaisjournalismia, jopa suoranaista propagandaa. Ja syystäkin.

YLE ei ole täyttäneet medialle länsimaisessa demokratiassa kuuluvaa vallan vahtikoiran ja kansanpalvelijan tehtävää. Se on sen sijaan näyttänyt samastuneen valtaeliittiin ja sen valtapoliittisen ideologian pönkittämiseen. Ja omaa valta-asemaahan pönkitetään "siinä sivussa".

YLE julkaisi verkkosivuillaan lauantaina kuitenkin pari informatiivista juttua, jotka loivat toivoa paremmasta uutis- ja ajankohtaisjournalismista. Ensimmäinen käsitteli veroparatiiseja.

Toinen liittyi Euroopan valtarakenteisiin, joissa meidän suomalaisten on osaltamme määrä pönkittää sitä. Sen kautta avautuu myös poliittinen näköalattomuus, mikä Eurooppaa vaivaa verrattuna Yhdysvaltoihin.

EKP määrittää jäsenmaiden talouspolitiikkaa

Euroopassa pari vuotta sitten käynnistettyä keskuspankkielvytystä koskeva juttu on sikäli valaiseva, että se paljastaa Euroopan unionin taloudellisen valtarakenteen.

Euroopassa taloudellinen valta ja sitä kautta paljon muutakin valtaa on näet pitkälti keskittynyt Euroopan keskuspankkijärjestelmään. EKP taas on poliittisesta niin sanotusta demokraattisesti järjestelmästä melko riippumaton valtarakenne.

EKP-järjestelmän toiminta ohjaa keskeisesti jäsenmaiden talouspolitiikkaa. Se taas vaikuttaa aika paljon muuhunkin politiikkaan.

Kärjistäen voisi kai sanoa, että vaaleissa valitsemme sen, minkä värinen porukka EKP:n talouspoliittista linjaa toteuttaa, mutta emme itse talouspolitiikan linjaa. Päätavoitteet tulevat toisin sanoen "ylhäältä" ja valitsemamme poliitikot voivat sitten jossain määrin valita, millä keinoin ja missä tahdissa toteuttavat ne.

Kireästä rahapolitiikasta massiiviseen keskuspankkielvytykseen

Artikkelista ilmenee miten EKP:n rahapolitiikka on ohjannut jäsenvaltioiden talouspolitiikkaa.

Ensin harjoitettiin kireää rahapolitiikkaa ja vaadittiin jäsenmailta tiukkaa budjettikuria, rakenneuudistuksia, yksityistämisiä, palkkojen jäädytyksiä, jne. Näin toimittiin sillä seurauksella, että yrityksiä meni nurin, työttömyys kasvoi, velkaantuminen kiihtyi.

Kreikassa osa ihmisistä teki jopa itsemurhan, koska menettivät elinkeinonsa ja omaisuutensa. Kreikan talous pysähtyi kireän rahapolitiikan takia, mikä liittyi maan ylivelkaantumiseen ja kassakriisiin. Kreikan ongelmiin olisi todennäköisesti ollut järkevämpikin ratkaisu, mutta jokaisella maalla on sellaiset johtajat kuin se ansaitsee.

Kun sosiaaliset ongelmat Euroopassa syvenivät talouskasvun hidastuessa, myös poliittinen tyytymättömyys lisääntyi. Lisäksi Eurooppaa – tarkemmin sanottuna Länsi-Euroopan EU-maita – kohtasi niin sanottu pakolaiskriisi, mikä pitkälti oli näiden EU-maiden johtajien ja Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman aiheuttama. Ja suomalaispoliitikot peesasivat. Valtamedian vaietessa kriisin syistä.

Maahanmuuttovirrasta aiheutui ja aiheutuu valtavia kustannuksia jäsenmaiden muutenkin velkaisille talouksille. Se on lisännyt sosiaalisia ongelmia ja poliittisia jännitteitä niissä jäsenvaltioissa, joihin maahanmuuttajavirrat on ohjattu. Jäsenvaltioiden taloudet eivät tätä kustannusrasitetta kestä. Eihän niiden tehtävänä edes ole toimia "koko maailman sosiaalitoimistona".

Oma maa viimeiseksi -politiikka vastatuulessa

Kun EU-kriittiset puolueet – etenkin ns. oikeistopopulistiset tai kansallismieliset puolueet – alkoivat mainituista syistä johtuen muutama vuosi sitten lisäämään kannatustaan, se koettiin uhkaksi EU-järjestelmälle. Tai EU-eliitti koki sen uhkaksi asemalleen.

Tämä lienee eräs perussyitä sille, että EKP:n oli vuonna 2015 muutettava rahapolitiikan suuntaa noin 180-astetta. Nyt se alkoikin tunkea kansallisten keskuspankkien kautta markkinoille lisää rahaa, kuten uutisjutussa kuvaillaan.

Se, että taloudessa näkyy elpymisen merkkejä, johtuu keskuspankin finanssielvytyksestä. Tosiasiallisesti kysymys on julkisen velkataakan kasvattamisesta. Sillä ei ratkaista ongelmia vaan siirretään niiden kohtaamista myöhemmäksi. Velalla ostetaan lisäaikaa, ettei tarvitse ratkoa ongelmia, joita aiheuttavat lyhytnäköinen ilmastopolitiikka ja "työttömien armeijat". Ilmastopolitiikalla EU ja sen jäsenvaltiot vetävät mattoa altaan.

Keskuspankkielvytyksen tavoitteena on siis saada talous kasvuun ja rauhoittaa poliittisia oloja kansallismielisten puolueiden kannatuksen kasvun pysäyttämiseksi. Valtaeliitti näyttää pyrkivän estämään poliittista muutosta myös soveltamalla menettelytapoja, jotka loukkaavat länsimaisen demokratian ja avoimen yhteiskunnan perusperiaatteita vastaan. Se on erittäin huolestuttavaa ja lyhytnäköistä.  

Yhdysvallat haastamaan Kiinaa pysähtynyt Eurooppa jäämässä taakse

Rahapolitiikan osalta EKP näyttäisi ainakin ohjauskoron osalta seuranneen Yhdysvaltain keskuspankin (FED) viitoittamalla linjalla. Yhdysvaltainen talous on presidentti Donald Trumpin johdolla kuitenkin lähtenyt reippaaseen kasvuun (noin 3 %). Työttömyys on pudonnut pohjalukemiin (4-5 %).

Euroopan talous (noin 1,7 %) sen sijaan jää kauas maailmantalouden kasvuluvuista (noin 3,7 %). Työttömyyskin on edelleen varsin korkealla tasolla (noin 9 %).

Jos tilanteeseen Euroopassa halutaan muutosta, mallia poliittisiin ratkaisuihin on syytä hakea Atlantin takaa. Oma maa ensin!

Yhdysvalloilla on maailmanpoliittinen strategia, jossa taloudella on keskeinen rooli. Siltä on ainakin Suomessa valtamedia pitkälti sulkenut silmänsä. YLE on ollut onnettoman harhaanjohtavalla Trump-uutisoinnillaan pääsyyllisiä tähän.

Uutisoimalla jonninjoutavia asioita Trumpiin liittyen pönkitetään kielteistä kuvaa hänestä ja koetaan siitä ehkä saatavan jotain kiksejä. Samanaikaisesti kuitenkin jätetään uutisoimatta olennaisia asioita Trumpin tavoitteista ja Yhdysvaltain politiikasta, josta sen takia ollaan aivan pihalla.

Mitään ei opittu presidentinvaalien uutisointia koskevasta täydellisestä epäonnistumisesta.

Petteri Hiienkoski

petterihiienkoski
Helsinki

Elokuva- ja tv-ilmaisun ja käsikirjoittamisen vastuuopettaja. VTM, TaK. Lastentarhanopettajavaimon aviomies ja neljän koululaisen isä. Toiminut aiemmin muun muassa vapaana toimittajana ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijana. *Sydän taivaassa, jalat tukevasti maassa.*
Käsitykseni edustavat vain itseäni ellei joku muu välttämättä katso olevansa jostain samaa mieltä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu