Oma maa viimeiseksi -politiikan kova hinta
Olen kritisoinut valtionmedian poliittisesti ja ideologisesti värittynyttä ja yksipuolista, sanalla sanoen harhaanjohtavaa, uutis- ja ajankohtaisjournalismia, jopa suoranaista propagandaa. Ja syystäkin.
YLE ei ole täyttäneet medialle länsimaisessa demokratiassa kuuluvaa vallan vahtikoiran ja kansanpalvelijan tehtävää. Se on sen sijaan näyttänyt samastuneen valtaeliittiin ja sen valtapoliittisen ideologian pönkittämiseen. Ja omaa valta-asemaahan pönkitetään "siinä sivussa".
YLE julkaisi verkkosivuillaan lauantaina kuitenkin pari informatiivista juttua, jotka loivat toivoa paremmasta uutis- ja ajankohtaisjournalismista. Ensimmäinen käsitteli veroparatiiseja.
Toinen liittyi Euroopan valtarakenteisiin, joissa meidän suomalaisten on osaltamme määrä pönkittää sitä. Sen kautta avautuu myös poliittinen näköalattomuus, mikä Eurooppaa vaivaa verrattuna Yhdysvaltoihin.
EKP määrittää jäsenmaiden talouspolitiikkaa
Euroopassa pari vuotta sitten käynnistettyä keskuspankkielvytystä koskeva juttu on sikäli valaiseva, että se paljastaa Euroopan unionin taloudellisen valtarakenteen.
Euroopassa taloudellinen valta ja sitä kautta paljon muutakin valtaa on näet pitkälti keskittynyt Euroopan keskuspankkijärjestelmään. EKP taas on poliittisesta niin sanotusta demokraattisesti järjestelmästä melko riippumaton valtarakenne.
EKP-järjestelmän toiminta ohjaa keskeisesti jäsenmaiden talouspolitiikkaa. Se taas vaikuttaa aika paljon muuhunkin politiikkaan.
Kärjistäen voisi kai sanoa, että vaaleissa valitsemme sen, minkä värinen porukka EKP:n talouspoliittista linjaa toteuttaa, mutta emme itse talouspolitiikan linjaa. Päätavoitteet tulevat toisin sanoen "ylhäältä" ja valitsemamme poliitikot voivat sitten jossain määrin valita, millä keinoin ja missä tahdissa toteuttavat ne.
Kireästä rahapolitiikasta massiiviseen keskuspankkielvytykseen
Artikkelista ilmenee miten EKP:n rahapolitiikka on ohjannut jäsenvaltioiden talouspolitiikkaa.
Ensin harjoitettiin kireää rahapolitiikkaa ja vaadittiin jäsenmailta tiukkaa budjettikuria, rakenneuudistuksia, yksityistämisiä, palkkojen jäädytyksiä, jne. Näin toimittiin sillä seurauksella, että yrityksiä meni nurin, työttömyys kasvoi, velkaantuminen kiihtyi.
Kreikassa osa ihmisistä teki jopa itsemurhan, koska menettivät elinkeinonsa ja omaisuutensa. Kreikan talous pysähtyi kireän rahapolitiikan takia, mikä liittyi maan ylivelkaantumiseen ja kassakriisiin. Kreikan ongelmiin olisi todennäköisesti ollut järkevämpikin ratkaisu, mutta jokaisella maalla on sellaiset johtajat kuin se ansaitsee.
Kun sosiaaliset ongelmat Euroopassa syvenivät talouskasvun hidastuessa, myös poliittinen tyytymättömyys lisääntyi. Lisäksi Eurooppaa – tarkemmin sanottuna Länsi-Euroopan EU-maita – kohtasi niin sanottu pakolaiskriisi, mikä pitkälti oli näiden EU-maiden johtajien ja Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman aiheuttama. Ja suomalaispoliitikot peesasivat. Valtamedian vaietessa kriisin syistä.
Maahanmuuttovirrasta aiheutui ja aiheutuu valtavia kustannuksia jäsenmaiden muutenkin velkaisille talouksille. Se on lisännyt sosiaalisia ongelmia ja poliittisia jännitteitä niissä jäsenvaltioissa, joihin maahanmuuttajavirrat on ohjattu. Jäsenvaltioiden taloudet eivät tätä kustannusrasitetta kestä. Eihän niiden tehtävänä edes ole toimia "koko maailman sosiaalitoimistona".
Oma maa viimeiseksi -politiikka vastatuulessa
Kun EU-kriittiset puolueet – etenkin ns. oikeistopopulistiset tai kansallismieliset puolueet – alkoivat mainituista syistä johtuen muutama vuosi sitten lisäämään kannatustaan, se koettiin uhkaksi EU-järjestelmälle. Tai EU-eliitti koki sen uhkaksi asemalleen.
Tämä lienee eräs perussyitä sille, että EKP:n oli vuonna 2015 muutettava rahapolitiikan suuntaa noin 180-astetta. Nyt se alkoikin tunkea kansallisten keskuspankkien kautta markkinoille lisää rahaa, kuten uutisjutussa kuvaillaan.
Se, että taloudessa näkyy elpymisen merkkejä, johtuu keskuspankin finanssielvytyksestä. Tosiasiallisesti kysymys on julkisen velkataakan kasvattamisesta. Sillä ei ratkaista ongelmia vaan siirretään niiden kohtaamista myöhemmäksi. Velalla ostetaan lisäaikaa, ettei tarvitse ratkoa ongelmia, joita aiheuttavat lyhytnäköinen ilmastopolitiikka ja "työttömien armeijat". Ilmastopolitiikalla EU ja sen jäsenvaltiot vetävät mattoa altaan.
Keskuspankkielvytyksen tavoitteena on siis saada talous kasvuun ja rauhoittaa poliittisia oloja kansallismielisten puolueiden kannatuksen kasvun pysäyttämiseksi. Valtaeliitti näyttää pyrkivän estämään poliittista muutosta myös soveltamalla menettelytapoja, jotka loukkaavat länsimaisen demokratian ja avoimen yhteiskunnan perusperiaatteita vastaan. Se on erittäin huolestuttavaa ja lyhytnäköistä.
Yhdysvallat haastamaan Kiinaa – pysähtynyt Eurooppa jäämässä taakse
Rahapolitiikan osalta EKP näyttäisi ainakin ohjauskoron osalta seuranneen Yhdysvaltain keskuspankin (FED) viitoittamalla linjalla. Yhdysvaltainen talous on presidentti Donald Trumpin johdolla kuitenkin lähtenyt reippaaseen kasvuun (noin 3 %). Työttömyys on pudonnut pohjalukemiin (4-5 %).
Euroopan talous (noin 1,7 %) sen sijaan jää kauas maailmantalouden kasvuluvuista (noin 3,7 %). Työttömyyskin on edelleen varsin korkealla tasolla (noin 9 %).
Jos tilanteeseen Euroopassa halutaan muutosta, mallia poliittisiin ratkaisuihin on syytä hakea Atlantin takaa. Oma maa ensin!
Yhdysvalloilla on maailmanpoliittinen strategia, jossa taloudella on keskeinen rooli. Siltä on ainakin Suomessa valtamedia pitkälti sulkenut silmänsä. YLE on ollut onnettoman harhaanjohtavalla Trump-uutisoinnillaan pääsyyllisiä tähän.
Uutisoimalla jonninjoutavia asioita Trumpiin liittyen pönkitetään kielteistä kuvaa hänestä ja koetaan siitä ehkä saatavan jotain kiksejä. Samanaikaisesti kuitenkin jätetään uutisoimatta olennaisia asioita Trumpin tavoitteista ja Yhdysvaltain politiikasta, josta sen takia ollaan aivan pihalla.
Mitään ei opittu presidentinvaalien uutisointia koskevasta täydellisestä epäonnistumisesta.
Petteri Hiienkoski
”Tosiasiallisesti kysymys on julkisen velkataakan kasvattamisesta.”
Hiienkoski, kerrotko minulle, miten keskuspankki voisi velkaantua. Tai oikeastaan kysymyksen pitäisi olla, miten keskuspankki voisi maksaa velkansa takaisin. Julkinen velkataakka sitä vastoin ei voi syntyä muutoin kuin ottamalla lainaa keskuspankilta.
USAn talouden romahdus veti Euroopankin mukaan. USAn nousu lähti Obaman kaudella ja on jatkunut – Trumpista huolimatta – näihin päiviin. Kasvu on tarttunut Eurooppaankin, koska USA ei toimi yhtään eri tavalla. Suomalainen paperi ja muu eurooppalainen tuotanto on yhtä kysyttyä USA:ssa kuin se on aina ollut.
Ilmoita asiaton viesti
Ostamalla lainoja pankki ottaa velat vastuulleen. Miten se tulee vaikuttamaan yhteisvaluutta arvoon kun muutkin jäsenmaat toimivat samoin, jää nähtäväksi.
USA:n talouskasvu oli alkuvuodesta vielä varsin heikkoa, heikompaa kuin Euroopassa nyt. Alkusyksystä kasvu ylitti 3 %.
Ilmoita asiaton viesti
Keskuspankki vastaa eli on siis velkaa jokaisesta liikkeelle laskemastaan setelistä sen arvon edestä. Kun arvo on sidottu kyseiseen valuuttaan, keskuspankki voi maksaa velkansa ainoastaan antamalla tilalle toisen, samanarvoisen setelin. Näin ollen keskuspankki ei oikeastaan voi olla velkaa vaikka onkin velkaa jokaisen liikkeelle laskemansa setelin ja kolikon arvon verran.
Ilmoita asiaton viesti
EKP:n ja keskuspankkien toiminta ei enää aikoihin ole rajoittunut seteleitten määrään. Nyt pelataan epävarmuuksilla ja niitä myydään ja ostetaan.
Täällä 1.5 vuoden takainen kirjoitukseni setelielvytyksestä, mukana kaavio.
http://goodreason.fi/ekpn-setelielvytys-askarruttaa/
Kaavio löytyy täältä: http://goodreason.fi/wp-content/uploads/2016/03/EK…
Vastavalkeassa tähän liittyen USA:n entisen apulaisministerin kirjoitus:
https://vastavalkea.fi/2016/03/12/rahoitusjarjeste…
Ilmoita asiaton viesti
#4. Kiinnostavia kirjoituksia!
En pidä keskuspankkielvytystä kategorisesti sinänsä huonona tai vääränä. Halusin vain korostaa, että mielestäni sillä siirretään ongelmien kohtaamista eli otetaan lisää velkaa tulevaisuudelta.
Jos talouden elpyminen perustuu yksinomaan siihen, se ei nähdäkseni ole todellista. Jos markkinoille pumpattu raha menee arvopapereihin, paisutetaan pörssikuplaa, jolla on taipumuksena jossain vaiheessa poksahtaa.
Jatkuva keskuspankkielvytys ei voi olla terve tila. Enkä usko, että se voisi määrättömästi jatkua.
Mielestäni Euroopalla on kolme haastetta jotka aiheuttavat taloudellisia ongelmia: lyhytnäköinen ilmastopolitiikka, hallitsematon maahanmuuttopolitiikka ja EU-liittovaltiokehitys.
Valtaa keskittävän ja byrokratiaa paisuttavan federalismin sijasta EU:ta tulisi kehittää löyhän valtioliiton (konfederaation) suuntaan. Sen tulisi keskittyä sisämarkkinoiden vahvistamiseen sekä toimiin joilla edistetään jäsenvaltioiden yhteistyötä esim. veronkierron kitkemiseksi. EU:n talous on kuitenkin jäsenvaltioidensa talouksien varassa.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä maassa on aina media ollut julkisen vallan ja eliitin talutusnuorassa.
Mikään ei ole muuttunut sitten Kekkosen ajan.
Ylet, Hesarit, Iltalehdet paasaa Suomessa ei ole korruptiota.
Ei välistävetoa, ei hyvävelijärjestelmää.
Höpö höpö.
Ilmoita asiaton viesti