Petteri Hiienkoski Elävänä vastavirtaan

Kaikki blogit puheenaiheesta Puolustuspolitiikka

Löfenin uuden hallituksen turvallisuuspoliittisia linjauksia ja Suomi

Hesari julkaisi Petja Pellin uutisen: ”Ruotsin uusi hallitus julistautui feministiseksi – Suomi mainittiin liittolaisista ainoana nimeltä”, Julkaistu: 21.1. 13:05

Jutussa nostettiin esiin myös Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö.  Mainittiin, että Suomi oli ainoa maa jonka Löfen mainitsi tässä yhteydessä.

Löfvenin ( sd ) mukaan Ruotsi tulee syventämään puolustusyhteistyötä Suomen kanssa. Ja näinhän meilläkin korostetaan läpi puoluekentän. Löfenin kanta siis sopii hyvin suomalaiseen ylläpidettävään turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen malliin.

Häivähdys hävittäjähankinnoista

Rahalliselta arvoltaan suurin yksittäinen kauppa, josta seuraava eduskunta joutuu päättämään, koskee Hornet-kaluston uusimista (niin sanottu HX-hävittäjähanke).

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho puolestaan joutui äskettäin korjaamaan Yleisradion jutusta liikkeelle lähtenyttä väärinkäsitystä, jonka mukaan puolueemme olisi vihreiden ja vasemmistopuolueiden kanssa valmis vähentämään hävittäjien määrää.

Demarien rappiollinen turpo-linja

Iltalehden kokenut ja turvallisuuspolitiikkaan hyvin perehtynyt toimittaja Olli Ainola kirjoittaa lauantaina (5.1.2019) julkaistussa analyysissä demarien turvallisuuspolitiikan linjasta. Tekstistä selviää, että hän on erittäin hyvin taustoitettu demarien sisäpiiristä. Näin ollen Ainolan väitteet pitävät varmasti paikkansa. Tätä vahvistaa se, ettei kukaan demarileiristä ole kumonnut Ainolan väitteitä.

Suomi - vielä puolustamisen arvoinen

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten maanpuolustustahto on pudonnut alimmilleen liki 30 vuoteen. Kaksi kolmesta vastaajasta on sitä mieltä, että maatamme tulisi puolustaa asein riippumatta mahdollisesta tuloksesta. Etenkin nuoret, alle 25-vuotiaat vastaavat kysymykseen myöntävästi vielä vähemmän. Toisaalta kuitenkin 84 prosenttia osallistuisi parhaansa mukaan muilla keinoin maanpuolustukseen. Vaikka luvut ovatkin edellisestä tutkimuksesta laskeneet, ovat ne vielä kohtuullisella tasolla.

 

Euroopan epävakaus, kansallismielisyys ja Nato

Eurooppaa kuohuttavat tätä nykyä kaksi isoa asiaa: globaali maahanmuutto ja Venäjän aikaansaama Krimin miehitys sekä siihen liittyvä separatistijoukkojen tukeminen Itä-Ukrainassa. Niinpä myöskään Euroopassa heränneessä kansallismielisyydessä ei ole mitään ihmeellistä. Elämme epävarmoja aikoja, ja siksi kansallisen edun valvominen on erityisen tärkeää.

Venäjä, Venäjä, Venäjä - NATOon liittyminen ei ole myöhäistä

Pari päivää sitten Venäjän joukot tukkivat Mustaamerta ja Asovanmerta yhdistävän Kertšinsalmen estäen laittomasti ukrainalaisia laivoja liikkumasta alueella. Venäjä eskaloi tilannetta lisää törmäyttämällä laivansa tahallaan ukrainalaiseen alukseen, avaamalla tulen kohti ukrainalaisia ja kaappaamalla kolme alusta.

Vastavuoroisuusperiaate, maakaupat

Maakaupat vastavuoroisuusperiaatteella EU/ETA maiden ulkopuolella.

Onko liikaa vaadittu?

 

Lähipäivinä  varmaan aukeaa (eri asia julkaistaanko) pikkasen laajemminkin mistä Airiston Helmessä ja vastaavissa venäläisten tekemissä maakaupoissa strategisten kohteiden lähellä on kysymys.

Kyseessähän ei ole muuta kuin 100% Venäjän sotilaallinen operaatio hankkia toimipisteitä ja valvontapääsy koko Suomen infrastruktuuriin ja tarvittaessa lamauttaminen.

Venäjän tai Yhdysvaltain ohjushyökkäystä ei voi torjua

Viime aikoina käyty keskustelua miten torjua Venäjän Iskander ohjuksia tai ballistisia ohjuksia. On lehtiotsikoissa luotu kuvaa, että ohjuksia olisi tullut viime aikoina lähialueillemme ja erityisesti Venäjä olisi uhkaamassa meitä tai Ruotsia. Venäjällä on neljän vuosikymmen ajan ollut kyky halutessaa iskeä mittavalla määrällä keskimatkan tai lyhyen kantaman ohjuksia kaikkiin Euroopan maihin ja mannerten välisillä ohjuksilla Yhdysvaltoihin. Näitä iskujja ei mikään Euroopan maa tai Yhdysvallat pystyisi merkittävässä määrin torjumaan.

NATO-jäsenyys hakuun - Loppu suomettumiselle

Jokainen Puolustusvoimissa palvellut muistaa sen ihan arkipäiväisiäkin käskyjä jatkuvasti kyseenalaistaneen varusmiehen, joka käytöksellään opetti meille, miksi akuutissa kriisitilanteessa hierarkiat ja käskyt toimivat paremmin kuin diskuteeraaminen ja huutoäänestykset. Asennevammainen varusmies noudattelee sitä kriisitilanteiden luonnetta ymmärtämättömälle suomalaiselle NATO-vastustajalle tyypillistä logiikkaa, jonka mukaan vesiliirtoon joutuneesta autosta ehditään vielä soittaa vakuutusyhtiöön ja päivittää autovakuutus täyskaskoon.

Suomen Nato-juna meni jo

Todetessaan pari päivää sitten, että Suomen Nato-kanta pitäisi ratkaista kansanäänestyksessä, Sauli Niinistö johti toisella kädellään ulkopolitiikkaa ja pyöritti toisella vaalikampanjaa.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä